Suomessa vammaisten henkilöiden työllistyminen on alhaisempaa kuin väestön keskimäärin, autistien työllistymisaste on tätäkin alhaisempaa. Tarkkaa tutkimusta aiheesta ei ole tehty, mutta Autismisäätiön arvion mukaan Suomessa autisteista on työelämässä tällä hetkellä vain noin 10–25 prosenttia. Myös EU:n parlamentti on nostanut esille huolen alhaisesta työllistymisasteesta.
Syinä tälle voi olla esimerkiksi autisteille tavallinen aistiyli- tai aliherkkyys tai sosiaalisen kommunikaation ongelmat, jotka saattavat rajoittaa autistien työskentelyä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivät autistit olisi hyviä työntekijöitä, jos heille vain annettaan siihen kunnon mahdollisuus. Autisteilla yleisiä hyviä puolia on kyky keskittyä pitkiäkin aikoja tehtäviinsä. Jos työnantaja tarjoaa autistille mahdollisuuden tämän erityismielenkiinnonkohteeseensa liittyvään työhön, voi työnantaja saada erinomaisen työntekijän itselleen.
Myös laki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöistään. Esimerkiksi työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite. Se velvoittaa, että tämän on tarpeellisilla toimenpiteillä huolehdittava työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Näiden toimenpiteiden täytyy turvata työntekijöiden työkyky. Työnantajan täytyy laatia työsuojelun toimintaohjelma, jonka tarkoituksena on turvallisuuden ja terveellisyyden edistäminen sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen. Sen tulee sisältää työpaikan työolojen kehittämisen tarpeet ja työympäristöön vaikuttavat tekijät.
Mitä työkyvyllä sitten tarkoitetaan?
Työterveyslaitos määrittelee työkyvyn yksilöiden voimavarojen suhteeksi työn vaatimuksiin nähden. Työkyvyn perustukseen kuuluvat työntekijän fyysinen ja psyykkinen terveys sekä osaaminen ja motivaatio. Siihen vaikuttavat työntekijän elämäntilanne ja työpaikan toimintakäytännöt sekä yhteiskunnalliset tekijät. Työkyvyn voi katsoa osaksi yleisempää toimintakykyä, jolla tarkoitetaan ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia mahdollisuuksia selviytyä arkielämän toiminnoista, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä. Tällaisia voivat olla töiden lisäksi opinnot, harrastukset sekä itsestä ja muista huolenpito.
Työ tulisi suunnitella siten, että työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset huomioidaan ja, että työn kuormitustekijöistä syntyvää haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle voidaan välttää tai vähentää. Kuormitus voi olla luonteeltaan psyykkistä tai fyysistä. Kuormitustekijät ovat erilaisia eri töissä ja riippuvaisia työtehtävistä. Mahdollisiin haitallisiin kuormitustekijöihin kuuluvat muun muassa:
- terveyttä haittaavat työasennot (huono ergonomia) tai työliikkeet
- liian suuri fyysinen tai psyykkinen rasitus tai tietokuormitus
- kohtuuton aikapaine
- työaikaan lukematon runsas matkustaminen, joka kuitenkin liittyy työhön
- yhtäjaksoisesti kuormittava työ
- liian vähäiset tauot
- muut työn sisällön, puutteellisen työn hallinnan tai työjärjestelyiden aiheuttamat tekijät
Aivoergonomia on autistille elintärkeää
Esimerkiksi ergonomialla on perinteisesti tarkoitettu vain työpisteen ja -välineiden ergonomiaa. Nykyään puhutaan myös niin sanotusta aivoergonomiasta, joka merkitsee sitä, ettei aivoja kuormiteta turhaan liikaa. Se koskee aivotyötä, jossa työskennellään tiedon parissa. Aivotyö edellyttää työntekijältä kognitiivisesti paljon: hänen täytyy oppia ja muistaa runsaasti asioita sekä kyetä muokkaamaan tietoa. Työntekijällä voi olla lukuisia ohjeistuksia, joita hänen on omaksuttava ja joiden perusteella pystyttävä muuttamaan omaa työskentelyään. Aivoergonomiasta huolehtiminen on tärkeää kaikille, mutta elintärkeää se on autistille, jonka aivot toimivat eri tavalla kuin niin sanotun neurotyypillisen.
Aivoergonomia kuuluu aivoterveyteen, jolle monitieteellinen asiantuntijaryhmä laati oman ohjelman Aivoliiton koordinoimana vuosille 2023–2029. Jos työssä ei noudateta aivoergonomian vaatimuksia, toiminnanohjaus kuormittuu. Työympäristöjen tulisi olla keskittymistä tukevia ja palautumista edistäviä.
Aivoterveyden ja aivoergonomian tukeminen työpaikoilla ei pelkästään edistä autistien hyvinvointia ja mahdollisuutta osallistua työelämään, mutta myös toteuttaa yleisempää työnantajan velvollisuutta huolehtia työntekijöistään.
Lue lisää aivoterveysohjelmasta Aivoliiton tiedotteesta ja nettisivuilta. Aivoergonomiasta voit lukea lisää täältä.
Tämä kirjoitus on osa neurovähemmistöjen työelämää edistävää Töitä kirjolla -tapahtumaa. Voit osallistua tekemäämme tutkimukseen neurovähemmistöjen asemasta työelämässä täällä. Jos olet kiinnostunut osallistumaan tavalla tai toisella Töitä kirjolla -tapahtumaan, voit täyttää sitä koskevan kyselyn täällä.
Töitä kirjolla -tapahtuma järjestetään 7.11.2024. Lue lisää ja ilmoittaudu tästä linkistä.
