AUTISMIYHDISTYS PAUT RY 

YHDISTYS, TARKOITUS JA TOIMINTA 

Säännöt rekisteröity PRH:ssa 2.8.2024

 

1 § Yhdistys 

Yhdistyksen nimi on Autismiyhdistys PAUT ry. 

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 

Yhdistyksen toimialue on Uusimaa. 

 

2 § Yhdistyksen tarkoitus 

Autismiyhdistys PAUT ry:n tarkoituksena on edistää autismikirjon henkilöiden ja heidän läheistensä yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja hyvinvointia Uudenmaan alueella. 

 

3 § Toiminnan laatu 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: 

• edistää autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä järjestäytymistä ja keskinäistä yhteistoimintaa 

• toimii autismin kirjon henkilöiden ja heidän omaistensa edunvalvojana 

• tekee aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja viranomaisille ja muille järjestöille parantaakseen muun muassa opetusta, terveydenhoitoa, asumisen tasoa ja sosiaalisia oloja sekä työ- ja päivätoimintamahdollisuuksia autismin kirjoon kuuluville henkilöille 

• tukee ja järjestää esimerkiksi autismin kirjoon liittyvää koulutusta, kuntoutusta ja kursseja sekä vertais-, virkistys- ja harrastustoimintaa 

• tiedottaa ja lisää ymmärrystä autismin kirjosta sekä niistä vaikeuksista ja vahvuuksista, joita autistisilla henkilöillä ja heidän perheillään on 

• pitää yllä yhteyttä muihin yhdistyksiin ja yhteisöihin, jotka toimivat samantapaisten päämäärien hyväksi 

• järjestää muuta autismikirjon henkilöiden sekä heidän perheidensä ja läheistensä jaksamista ja hyvinvointia tukevaa toimintaa. 

 

4 § Toiminnan tukeminen 

Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys voi: 

• kerätä jäsenmaksuja 

• anoa avustuksia ja apurahoja 

• myydä toimintaansa liittyviä julkaisuja ja jäsentuotteita 

• ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja 

• järjestää julkisia rahankeräyksiä 

• järjestää maksullisia kursseja, kerhoja, huvitilaisuuksia ja keräyksiä tai muuta toimintaa 

• omistaa toimintansa kannalta tarpeellista omaisuutta 

• harjoittaa majoitus- ja ravitsemustoimintaa. 

 

JÄSENET 

 

5 § Jäsenet 

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.
Perhejäseneksi voidaan hyväksyä varsinaisen jäsenen kanssa samassa osoitteessa asuva tai asuvat henkilöt, kukin erikseen. 

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. 

Varsinaisen jäsenen, perhejäsenen ja kannatusjäsenen jäsenyyden hyväksyy yhdistyksen hallitus. 

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on ansiokkaalla tavalla edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. 

 

6 § Jäsenmaksu 

Jokainen yhdistyksen jäsen suorittaa kalenterivuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden päättää yhdistyksen syyskokous. Jäsenmaksu voi olla eri suuruinen eri jäsenryhmille. 

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen eivät suorita jäsenmaksua. 

 

7 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen 

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistykselle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla erostaan yhdistyksen kokouksessa, jolloin se merkitään pöytäkirjaan. Eroaminen astuu voimaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua eroilmoituksen saapumisesta. 

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta yli kaksi kuukautta maksumuistutuksen eräpäivästä lukien. 

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka muuten on jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut, tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. 

 

PÄÄTÖKSENTEKO 

 

8 § Yhdistyksen kokoukset 

Päätösvaltaa yhdistyksessä käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen kokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous sekä tarvittaessa ylimääräinen kokous. 

Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määrääminä päivinä. 

Ylimääräinen kokous pidetään, mikäli yhdistyksen kokous tai yhdistyksen hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii erityisen asian käsittelemiseksi. Tällöin kokous on pidettävä kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa siitä, kun asianmukainen pyyntö on saapunut hallitukselle. 

Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. 

Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa yhdistyksen kokouksen valitsema hallitus. 

 

9 § Kokouksen koollekutsuminen 

Kutsu yhdistyksen kokoukseen on lähetettävä jäsenille postitse tai sähköpostitse vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. 

 

10 § Puhe-, läsnäolo- ja äänioikeus 

Yhdistyksen kokouksessa on kullakin varsinaisella jäsenellä, perhejäsenellä, kunniapuheenjohtajalla sekä kunniajäsenellä yksi (1) ääni. 

Kannatusjäsenellä on yhdistyksen kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta. Kannatusjäsenen ollessa juridinen henkilö sen edustajalla on oltava asianmukainen valtakirja. 

Asiat ratkaistaan äänestyksessä ehdottomalla enemmistöllä, ellei laissa tai muualla näissä säännöissä erityisessä tapauksessa toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, mutta suljetuin lipuin toimitettavassa äänestyksessä ja vaalissa arpa. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänestys on avoin, ellei suljettua äänestystä pyydetä ja pyyntöä kannateta. Vaali on toimitettava suljetuin lipuin. 

 

11 § Aloiteoikeus 

Aloiteoikeus yhdistyksen jäsenkokoukselle on varsinaisella jäsenellä, perhejäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla. Aloite on jätettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen sitä sääntömääräistä kokousta, jossa se halutaan käsiteltäväksi. 

 

12 § Varsinaiset kokoukset 

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 

• Kokouksen avaus 

• Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 

• Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 

• Hyväksytään kokouksen työjärjestys 

• Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilin- tai toiminnantarkastajan lausunto 

• Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 

• Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 

• Kokouksen avaus 

• Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 

• Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 

• Hyväksytään kokouksen työjärjestys 

• Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle 

• Valitaan hallituksen puheenjohtaja, päätetään hallituksen koko, valitaan hallituksen muut jäsenet ja varajäsenet sekä päätetään varajäsenten kutsumajärjestys tulevalle toimikaudelle 

• Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja tai yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tulevalle tilikaudelle 

• Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 

Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten kokous on kutsuttu koolle. 

Yhdistyksen kokous järjestetään yhdistyksen toimialueella. 

 

HALLITUS 

 

13 § Hallitus 

Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, 6-10 varsinaista jäsentä sekä 0-4 varajäsentä. Varajäsenten kutsumisjärjestys päätetään valintakokouksessa. 

Hallituksen jäsenen tulee olla yhdistyksen jäsen, ja hallitus pyritään valitsemaan niin, että siinä on mahdollisimman monipuolinen edustus yhdistyksen toimialaan ja toimialueeseen liittyvää kokemusta, tuntemusta ja osaamista. 

 

14 § Hallituksen toimikausi 

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. 

 

15 § Yhdistyksen toimihenkilöt 

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan kalenterivuodeksi kerrallaan. Yhdistyksen hallitus voi valita muut yhdistyksen toimihenkilöt keskuudestaan tai kutsua tehtävään ulkopuolisen henkilön. 

Hallitus voi tarvittaessa asettaa avukseen työvaliokunnan sekä erityisiä tarkoituksia varten jaostoja ja työryhmiä, joille se tarvittaessa vahvistaa johtosäännön. 

 

16 § Hallituksen kokouksen koollekutsuminen 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on kutsuttava koolle vähintään kolme kertaa vuodessa. 

 

17 § Hallituksen päätösvaltaisuus 

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä. 

Hallituksen kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Asiat ratkaistaan äänestyksessä yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta, vaaleissa kuitenkin arpa. 

Hallituksen varajäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus. 

 

18 § Hallituksen tehtävät 

Hallituksen tehtäviä ovat 

• johtaa yhdistyksen yleistä toimintaa lain, sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti 

• valmistella yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat päätösehdotuksiksi, kutsua yhdistyksen kokoukset koolle, huolehtia päätösten toimeenpanosta, sekä tehdä yhdistyksen kevätkokoukselle vuosikertomus yhdistyksen edellisenvuoden toiminnasta 

• valvoa yhdistyksen etuja ja hoitaa sen juoksevia asioita 

• huolehtia ja tehdä esityksiä yhdistyksen taloudesta ja omaisuudesta sekä toiminnan kehittämisestä 

• hyväksyä jäsenet 5 §:n mukaisesti 

• huolehtia yhdistyksen taloudesta ja omaisuudesta 

• valita ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt sekä sopia työehdot 

• valita yhdistyksen edustaja tai edustajat niiden liittojen vuosikokouksiin, joihin yhdistys kuuluu 

• pitää yhteyttä liittoihin (joihin yhdistys kuuluu), viranomaisiin sekä autismin kirjon henkilöiden parissa työskenteleviin koti- ja ulkomaisiin yhteisöihin ja säätiöihin 

• hoitaa sellaiset asiat, joita yhdistyslain sääntöjen mukaan ei ole määrätty  yhdistyksen kokouksen päätettäväksi. 

 

19 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen 

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, molemmat yksin, tai hallituksen päätöksellä hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö yksin. 

 

20 § Tilikausi ja tilin- tai toiminnantarkastus 

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. 

Hallituksen on jätettävä tilinpäätös ja vuosikertomus sekä muut hallintoon ja talouteen liittyvät asiakirjat tilin- tai toiminnantarkastajalle viimeistään yhtä kuukautta ennen vuosikokousta. 

Tilin- tai toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle. 

 

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN 

 

21 § Sääntöjen muuttaminen 

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta. 

 

22 § Yhdistyksen purkaminen 

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään kuusikymmentä (60) vuorokautta ja päätökseen vaaditaan kummassakin kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta. 

Yhdistyksen purkautuessa tai sen tultua lakkautetuksi luovutetaan sen varat purkamisesta päättävän jäsenkokouksen määräämällä tavalla 2 § mukaiseen tarkoitukseen. 

 

Säännöt rekisteröity PRH:ssa 2.8.2024