Sote-palveluissa, ja erityisesti vammaispalveluita myönnettäessä ongelmia aiheuttaa käytäntöjen toimimattomuus. Autismia ja muuta neuroepätyypillisyyttä ei tunnisteta riittävästi sosiaali- tai terveydenhuollossa. Lääkärit eivät monissa tapauksissa esimerkiksi suostu kirjoittamaan lähetettä neuropsykiatriselle poliklinikalle autismitutkimuksiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksittäinen lääkäri voi omalla päätöksellään estää neurovähemmistöön kuuluvaa saamasta tarvitsemiaan palveluita. Avunhakija voi vaikuttaa heistä ”liian normaalilta”. Jotkut autistit joutuvat siis taistelemaan itselleen diagnoosin – jos jaksavat.
Alueelliset erot voivat olla suuria palveluiden myöntämisprosesseissa. Tämä voi näkyä palveluiden saatavuuden lisäksi myös palveluista tarjotun tiedon laadussa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on avannut erinomaisesti vammaispalveluhakemuksessaan henkilökohtaiseen apuun vaadittavia tietoja ja tarjonnut täytettäväksi myös henkilökohtaisen avun tarpeen arvioinnin viikkokalenterin. Sen sijaan esimerkiksi Keusote on hädin tuskin selittänyt auki haun kriteereitä.
Sote-alan ammattilaisilta saattaa puuttua ymmärrystä ja koulutusta siitä, mitä autismi tarkoittaa ja minkälaisia tarpeita autisteilla on. Monille autisteille tyypillinen aistiyliherkkyys voi johtaa siihen, että autisti ei saa itselleen sopivaa ruokaa kouluissa tai asumispalveluissa. Myöskään monille autisteille poikkeuksellista tapaa kommunikoida ei välttämättä ymmärretä, mikä voi johtaa vakaviin väärinymmärryksiin. Tämä voi osittain johtua siitä, että jotkut autisteista osaavat piilottaa taitavasti autistiset piirteensä. Tässä voisi auttaa se, että sote-alan ammattilaisilla olisi koulutusta, jonka avulla he pystyisivät luomaan ilmapiirin, jossa asiakkaan tai potilaan ei tarvitsi naamioida autismiaan.
Siitä, että autisti ei saa tarvitsemiaan sote-palveluita, voi seurata monenlaisia ongelmia. Esimerkiksi autistinuori, joka tarvitsisi henkilökohtaista avustajaa arjesta, opinnoista ja työstä selviytymiseen, voi sinnitellä opintonsa läpi, mutta palaa loppuun kuormituksen vuoksi siirtyessään työelämään. Työttömälle autistille voidaan ehdottaa ammatillista kuntoutusta, jota tämä ei kuitenkaan välttämättä saa.
Tämä kaikki sotii vastaan periaatteita, jotka löytyvät Suomen lainsäädännöstä ja sitä velvoittavista ihmisoikeussopimuksista. Sosiaalihuollon asiakaslaissa edellytetään, että asiakasta on kohdeltava tämän ihmisarvoa kunnioittaen ilman syrjintää. Toivottavasti tämä näkyisi myös autistien ja muiden neurovähemmistöjen kohdalla. Otetaan siis autistit ja muut neurovähemmistöt mukaan palveluiden käytännön suunnitteluun!
Olet tervetullut vaikuttamaan PAUTin ja Aisti ry:n Nuorten Aktivistien järjestämään Neurovähemmistön yhdenvertaisuus -mielenilmaukseen torstaina 3.10. klo 16 alkaen Eduskuntatalolle. Lue lisää tästä linkistä.
