Muutokseen tarvitaan leveitä hartioita

Järjestöjen perimmäinen tehtävä on saada aikaan muutosta. Tavoiteltu muutos voi koskea yksilöitä, yhteisöjä tai koko yhteiskuntaa – useimmiten kaikkia näitä. PAUT haluaa palvella paitsi autisteja ja heidän läheisiään, myös koko autismiyhteisöä. Haluamme muuttaa koko yhteiskuntaa toimimaan paremmin neuromoninaisuuden ehdoilla.

Kuvassa PAUTin hallituksen jäseniä ja työntekijöitä yhdistyksen kesäpäivässä rakentamassa yhdenvertaista huomista.

PAUTin visiona on yhteiskunta, jossa jokaisella autismikirjoon tai muuhun neurovähemmistöön kuuluvalla lapsella, nuorella ja aikuisella sekä heidän läheisillään on yhdenvertaiset mahdollisuudet elää omia unelmiaan todeksi. Emme halua tyytyä siihen, että neurovähemmistöt tulevat nähdyiksi tai kuulluksi, vaan vaadimme täyttä yhdenvertaisuutta läpi yhteiskunnan.

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Ei lopulta sen kummempaa kuin sitä, että kaikki voisivat elää ihan ”tavallista” elämää. Tavallista lainausmerkeissä siksi, että tavallinen voi olla myös hyvin erilaista, jos niin haluaa.

Useimmat meistä kuitenkin kaipaavat samoja peruspalikoita elämäänsä: tasapainoisen perhe-elämän, työn ja toimeentulon, harrastusmahdollisuuksia sekä aikaa ystävien kanssa. Toiset tarvitsevat tähän enemmän, toiset vähemmän tukea ja mukautuksia. Usein yhteiskunnan tukea ei paljon edes tarvittaisi, jos alun alkaenkaan ympäristöä ei olisi luotu esteelliseksi neurovähemmistöille.

Harrastamisen riemua Koko perheen Kesäpäivässä Solvallan urheiluopistolla.

On tärkeää ymmärtää, että yhdenvertaisuus ei ole keneltäkään pois. Ihmisiin satsaaminen tukena ja palveluina maksaa itsensä takaisin, kun lopputuloksena on ihmisten mahdollisuus osallistua täysivaltaisesti yhteiskuntaan niin työelämässä, opinnoissa kuin aktiivisina kansalaisinakin.

Suuria säästöjä syntyy välittömästi, kun lakkaamme tiputtamasta neurovähemmistöjä jo lapsena kalliiseen ja tehottomaan ”korjaavien” palveluiden kierteeseen, esimerkiksi lastensuojelun sijoituksiin. Todellinen muutos maksaa toki vaivan. Vaivan, joka vaaditaan asenteiden, toimintalogiikan ja ymmärryksen muuttamiseksi.

Haluamme mennä kohti tulevaisuutta, jossa kaikki ymmärtävät neuromonimuotoisuuden olevan erottamaton osa ihmisyyttä. Tulevaisuutta, jossa erilaisuutta ei pidetä vain ratkaistavana ongelmana, vaan jossa siihen suhtaudutaan hyväksyvästi ja ymmärtäen. Tällä hetkellä neurovähemmistöjen osallisuuden ja hyvinvoinnin tiellä on edelleen merkittävä määrä esteitä, jotka vaikeuttavat täysipainoista elämää omista lähtökohdista käsin.

Tilannetta ei helpota nykyhetkeä leimaavat epävarmuudet: yhteiskunnallinen polarisaatio, sosiaaliturvaan ja palveluihin kohdistuvat leikkaukset ja vammaisten oikeuksia parantavien uudistusten lykkääminen.

Koko perheen Heppapäivän osallistujilla on usein hymy herkässä.

Samalla on todettava, että paljon hyvääkin tapahtuu koko ajan. PAUT on viime aikoina ollut mukana monenlaisissa kehittämishankkeissa, joissa on aidosti pyritty viemään asioita eteenpäin palvelujärjestelmän tasolla. Pitkän aikavälin muutos on ollut hirmuinen, kun ajatellaan, miten esimerkiksi autismiin suhtauduttiin vielä joitain vuosia tai vuosikymmeniä sitten.

PAUTilla on vahva visio halutusta tulevaisuudesta. Vahva visio on välttämättömyys, jotta kaikki se positiivinen kehitys, jota on viime vuodet saatu aikaan, ei vaarantuisi. Tavoittelemamme muutos ei myöskään ole yksinkertainen, vaan kompleksinen ja systeeminen, monen tekijän tulos. Siksi sen toteuttamiseen tarvitaan leveitä hartioita: sinut, minut, koko yhteisö ja laajan kirjo yhteistyökumppaneita.

Meidän yhteisenä tehtävänä on tehdä yhdenvertainen huominen.

Voit halutessasi kommentoida, antaa palautetta tai esimerkiksi toivoa artikkelia tietystä aiheesta Webropol-lomakkeella tästä linkistä.

Yksityinen: Arto Bäckström

varapuheenjohtaja

Lue muita kirjoituksia

Mielipide

Aida A:n viesti yhteiskunnalle: kuunnelkaa meitä!

"Monet ihmiset ei ymmärrä sitä, että meidän ei pidä muuttua vaan ympäristön pitää muuttua", sanoo yhdenvertaisuusaktivisti Aida A lapsen oikeuksien viikolla 2024. Lue Aidan tärkeä viesti yhteiskunnalle tästä artikkelista.

Autismi

Empatiakuilun ylittämiseksi tarvitaan siltoja

"Empatiakuilu syntyy siitä, että kuilun molemmilla puolilla on sama tai samansuuntainen tavoite, johon pyrkimisessä ei kuulla tai huomioida jokaista siihen osallista ihmistä sellaisena kuin hän on", kertoo Maarit Kuoppala.

Neurotyypit -elokuva

Neurotyypit Eduskunnassa

Neurotyypit-elokuva oli päättäjien katsottavana keskiviikkona 14.2., kun Eduskunnan Nepsy-verkosto järjesti oman näytöksen Eduskunnassa. Elokuvasta liikuttuneessa yleisössä oli kansanedustajia sekä Nepsy-verkoston asiantuntijoita.

Siirry takaisin sivun alkuun