Mirette: Olen tehnyt kovaa työtä sen eteen, etten vetäytyisi kokonaan

Nimi: Mia / Mirette | Ikä: 27

Tausta: Kahden kulttuurin kasvatti (Suomi/Kroatia). Synnyin Uudessa-Seelannissa. Siellä sain vuonna 2000 epätyypillisen autismi-diagnoosin. Kehityin jäljessä muista, en esimerkiksi puhunut kuin vasta 4-5-vuotiaana. Muutin Suomeen keväällä 2004. Sain AD/HD-diagnoosin vuonna 2005. En osaa puhua yksittäisiä sanoja lukuun ottamatta kroatiaa, suomen olen oppinut 2000-luvun puolessavälissä. Kroatialainen tausta näkyy luonteessa ja ruuassa: todennäköisemmin lautasellani näkyy gnoccheja kuin normaaleita perunoita, ja siinä, että kehoni ei kestä talvea yhtään. Mulla ei ole myöskään sisaruksia, ja vanhempani erosivat vuonna 2005 ollessani 9-vuotias.

Kokemuksia: Yhteiskuntaan luotto aika lailla nolla ja petetty. Useita kymmeniä ellei jopa satoja hyväksikäytöksi joutumisia kaikilla mahdollisilla tavoilla. Kiusattu yli puolet elämästä niin somessa, koulussa, harrastuksissa… 

Millaisena koen itseni: En näe itseäni toisinaan edes ihmisenä vaan ihmisroskana useiden kaltoinkohtelujen ja traumataustan vuoksi. Olen tehnyt kovaa työtä sen eteen, etten vetäytyisi kokonaan ns. maankoloon – muutaman kerran siinä on jo melkein onnistuttu, viimeksi vuosi sitten. 

Ekkot: Teletapit (1997-2007), puput (1997–), nimet ja nimipäivät (2005–), eri kulttuurit ja kielet (2007–), pöllöt (2011-2019, joskin kuvaan niitä edelleen jos vastaan tulee), vintage: ysäri & nollari (2014-2021, tosin musiikista nautin edelleen) ja kasariekkokiinnostus alkoi 2020.

Muut asiat, joista nautinvalokuvauskeikoilla käynti, karaoke, peikonlehdet, palmupuut, monet kukkalajit, vedessä “lilluminen”, (vanhan) musiikin kuuntelu ja sen mukana laulaminen, kohtauksessa hengailu, leopardikuosi, kirppareilla käyminen, kirjoittaminen, kädentaiteilu (välillä traumat kiusaa niitä juttuja, joten en voi kauaa niitä tehdä), sometus (eniten olen Instagramissa, joskin melkein kaikkialta löytyy tunnukset).

Muuta tärkeää minusta: Mut on haastateltu Anna-lehteen vuonna 2016, Ilta-Sanomiin vuonna 2022 (artikkeli tullut ulos 2023). Mua on haastateltu myös vuonna 2019 johonkin naistenlehteen. CSS-kooditaito, lisäksi olen tehnyt useita kotisivuja ja blogeja elämäni aikana. Olen tehnyt myös erikoisten nimien kalenteria omaksi ja muiden iloksi. Kuulen ja näen huonosti, saatan vastata puheella, mutta lähimuistini on melkeinpä olematon. En polta, enkä juo ollenkaan holeja. Koulupudokas, kesken jääneet media-alan opinnot. Handle with care. Vähäsanainen, mutta senkin edestä suorapuheinen. En haluaisi satuttaa ketään, mutta välillä pitää pistää jauhot nenttien suihin. 

Mitä toivon muuttuvan tässä maailmassa? Helpompi ois kertoa legit ne asiat, joitten ei tarvitsisi muuttua, kuin ne asiat, joitten pitäisi muuttua.  

PAUT Nuoret Aktivistit

Lue muita kirjoituksia

Töitä kirjolla

Tukitoimia tarvitaan jo työnhaussa

Neurovähemmistö-aktivisti Mireten polku työelämään on ollut vaikea. Hän ei ole päässyt vielä palkkatyöhön, mutta tekee vapaaehtoista vaikuttamistyötä PAUTin Nuorissa Aktivisteissa. Mirette ja muut PAUTin Nuoret Aktivistit ovat mukana Töitä kirjolla -tapahtumassa 7.11. Helsingissä ja verkossa. Lue Mireten ajatuksia työelämästä tästä artikkelista.

Töitä kirjolla

Tasapainoa työn ja muun elämän välille

NARRATE-hankkeessa työskentelevällä Luigi Frezzalla on sekä hyviä että huonoja kokemuksia työnhausta Italiassa. Kun hän haki tehdastyöhön, dynaamisuus ja halu oppia olivat työnhakijan tärkeimpiä ominaisuuksia. Ei tarvinnut osata asioita valmiiksi työnhakuvaiheessa ja se oli hyvä asia. Huono työnhakukokemus syntyi työnantajan ennakkoluuloista ja syrjinnästä. Luigi esittelee Narrate-hanketta Töitä kirjolla -tapahtumassa 7.11. englanniksi.

Töitä kirjolla

Unelmana biolääketiede

PAUTin Nuorissa Aktivisteissa vaikuttava Anni Haapala unelmoi opiskelusta ja työurasta biolääketieteen parissa. Anni ja muut PAUTin Nuoret Aktivistit ovat mukana Töitä kirjolla -tapahtumassa 7.11. Helsingissä ja verkossa. Nuoret järjestävät tapahtuman osallistujille hiljaisen stimmaus- ja venyttelytauon klo 11. Lue Annin ajatuksia neuromoninaisesta työelämästä tästä artikkelista.

Siirry takaisin sivun alkuun