Sana ”autismi” tuli elämääni noin kymmenen vuotta sitten, vaikka se on kuulunut elämääni aina. Autismin sanoittaminen on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Sanoituksen muutos kiinnostaa ja inspiroi minua, se haastaa ajatteluani.

Olen vaikuttunut siitä, että aiempaa useammat ihmiset – keskenään erilaiset, eri-ikäiset, eri aloja opiskelleet ja erilaisissa tehtävissä työskennelleet ihmiset – puhuvat autismista. Keskustelut herättävät monenlaisia tunteita. Tämä on mielestäni huikeaa! Koen, että olemme tärkeän murroksen äärellä!

Ajattelen, että jokainen autismikirjon lapsi ja nuori on hyvä juuri sellaisena kuin hän on. Autisti toimii juuri niin hyvin kuin hän pystyy siinä hetkessä ja ympäristössä, jossa hän on, niillä resursseilla, joita hänellä on. Samalla ajattelen, että jokainen lapsi ja nuori on hyvä juuri sellaisena kuin hän on. Olemme yhdenvertaisia.

Autisti toimii juuri niin hyvin kuin hän pystyy siinä hetkessä ja ympäristössä, jossa hän on, niillä resursseilla, joita hänellä on.

Meistä jokaisen hyvinvointiin vaikuttaa se, elämmekö sellaisina kuin olemme? Miten hyväksymme itsemme? Miten tulemme kuulluiksi ja ymmärretyiksi, kun kerromme tarpeistamme ja ajatuksistamme? Tässäkin olemme yhdenvertaisia.

Tästä ihmiskäsityksestäni seuraa, että se ihminen muuttuu, joustaa ja mukautuu, joka pystyy, jolla on resursseja tai osaamista hankkia resursseja. Ympäristömme ei ole vielä valmis muuttumaan. Emme vielä käytä kaikkea tietotaitoamme oikein. Resurssi voi olla aikaa, uutta tietoa, harjoittelua. Resurssi on usein kyky tunnistaa omia asenteitaan ja päivittää niitä.

Autismi tarkoittaa minulle asenne- ja aistiesteiden sanoittamista. Voimme yhdessä korjata ympäristöä nykyistä saavutettavammaksi ja kohdata erilaisuuden arvostavasti ja rikkautena.

Autismi toi päämääräkseni yhdenvertaisuuden edistämisen. Haluan, että nykyistä useampi tulee hyväksytyksi ja hyväksyy itsensä. Tavoittelen yhdenvertaisuutta kaikkien kesken, sillä se edistää meistä jokaisen ja koko yhteiskunnan hyvinvointia.”


Kirjoitus on julkaistu aiemmin Autismi-lehden numerossa 4/2022 ja Autismiliitto ry:n nettisivulla.

Voit halutessasi kommentoida, antaa palautetta tai esimerkiksi toivoa artikkelia tietystä aiheesta täällä.

Lue muita kirjoituksia

Vaikuttaminen

Kutsu mielenilmaukseen

Me, Autismiyhdistys PAUTin Nuoret Aktivistit -ryhmä, järjestämme Neurovähemmistön Yhdenvertainen Koulupolku -tapahtuman 15.8. klo 16-18 Eduskuntatalolla. Tule mukaan!

Neurotyypit -elokuva

Neurotyypit Eduskunnassa

Neurotyypit-elokuva oli päättäjien katsottavana keskiviikkona 14.2., kun Eduskunnan Nepsy-verkosto järjesti oman näytöksen Eduskunnassa. Elokuvasta liikuttuneessa yleisössä oli kansanedustajia sekä Nepsy-verkoston asiantuntijoita.

PAUT esittäytyy

Shared special interests and experiences can save lives

"Since 2018, I have had the opportunity to work with neurodivergent youth, both in the USA and in Finland with PAUT. Whenever the opportunity presents itself, I take free time to teach art workshops to people with brains like my own", says PAUT employee and volunteer Justin Ballew. Read more from this article in English and Finnish.

Siirry takaisin sivun alkuun