Valtiotieteilijä ja inhimillisen turvallisuuden asiantuntija, Johanna Vuori-Karvialla on takanaan pitkä kansainvälinen ura kustannus- ja IT alan myynnin, markkinoinnin ja muutosjohtajuuden parissa sekä kokemusta kansainvälisen kehitystyön johtamisesta. Hän on opiskellut sekä Yhdysvalloissa, Georgetownin yliopistossa, että Suomessa, Helsingin yliopistossa. Johanna työskentelee tällä hetkellä osa-aikaisesti Autismiyhdistys PAUTin toiminnanjohtajana, lapsensa omaishoitajana ja kokemusasiantuntijana.
– Minulle on henkilökohtaisesti tärkeää, että neurovähemmistö tulee kuulluksi tässä enemmistön luomassa maailmassa, hän kertoo.
Johanna kokee neuromoninaisen työyhteisön luomisen olevan antoisaa ja työyhteisöä rikastuttavaa, vaikka ei aina helppoa. Esimerkiksi säännölliset kokoukset ja keskusteluaihiot, selkeys tiedon jakamisessa ja ymmärrys siitä, että kaikilla on erilaisia päiviä, eikä aina voi vaatia itseltä ja muilta samaa, lisäävät kaikkien onnistumisen tunnetta ja yhteisöllisyyttä.
– Esimerkiksi joustava työaika ja fyysinen työympäristö, jossa voi olla toimistolla tai kotona kävellen, seisten, maaten tai hiljaisessa tilassa, helpottavat neurovähemmistön yhdenvertaista osallistumista työelämään.
Johanna korostaa jokaisen yksilöllisten tarpeiden huomioimisen, aistiesteettömyyden sekä kognitiivisen saavutettavuuden tärkeyttä. Hän kehottaakin välttämään sisäpiirin sanaston tai lyhenteiden käyttämistä ilman niiden avaamista. Hän ohjaa käyttämään kieltä selkeästi ja kirjaimellisesti. Se ennaltaehkäisee monitulkintaisuutta ja väärinymmärryksiä sekä ulkopuolisuuden kokemuksia.
– Eri taustaisten, erilaiset tavat ja mahdollisuudet omaavien henkilöiden tapa kommunikoida onnistuneesti toistensa kanssa on tärkeä osa jokaisen turvallisuuden tunnetta työyhteisössä. Jokainen tapa ajatella, hahmottaa ja kokea on yhtä arvokas, hän sanoo.
Avoin keskustelu on Johannan mukaan tärkeä työkalu neuromoninaisessa työelämässä.
– On hyvä muistaa kaikkien erilaiset tarpeet. Yhteistyö löytyy avoimen keskustelun kautta.
Johanna tarvitsee omassa työssään päivän ja viikon aikana taukoja, jolloin sulkeutua omaan maailmaansa. Hän pyrkii aistiherkkyytensä takia hakeutumaan työskentelemään paikkoihin, joissa ei ole puheensorinaa tai äkillisiä ääniä.
– Vähennän aistikuormitusta tekemällä jotain, joka tuottaa minulle hyvää oloa. Näin lataan akkuja tiimi- ja vuorovaikutustyöskentelyyn.
Johanna peräänkuuluttaa työpaikkailmoituksiin konkretiaa ja selkeyttä: mitä työpäivän arjessa tapahtuu, kenen kanssa ja minkälaisessa vuorovaikutuksessa työssä ollaan, minkälainen perehdytys on, ja millaiset työkalut työpaikka tarjoaa.
– Työpaikkailmoituksissa haetaan joko ”hyvää tyyppiä” tai sitten on loputon lista teknisiä vastuualueita, jotka vaikuttavat mahdottomalta kenenkään täyttää. Autistin silmin on vaikea nähdä itsensä työpaikassa, jonka ilmoitus on kuin vaaleanpunaista hattaraa tai juridinen listaus vastuita ja velvollisuuksia.
Johanna toimii Töitä kirjolla -tapahtumassa 7.11. autismitulkkina ja tulevaisuustyöskentelyn vetäjänä. Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittaudu tästä linkistä.
PAUT-toimisto
Kiitos, että otat yhteyttä ei kiireellisissä asioissa sähköpostitse. Pyrimme vastaamaan viikon sisällä.
