Lukuvuoden alkaessa autististen lasten vanhempien yhteydenotot ja kysymykset PAUTille lisääntyvät. Loman vaihtuminen arjeksi on siirtymätilanne, joka on jokaisessa perheessä erilainen.

Autistisilla koululaisilla – aivan kuten kaikilla ihmisillä – on erilaisia tarpeita. On perheitä, joissa koulun lukujärjestys tuo lasta tukevan struktuurin arkeen ja vanhemmat laskevat minuutteja lukuvuoden alkuun. Lapsella on ehkä tuttu opettaja tai avustaja, yhteistyö koulun kanssa on hyvää myös ei-toivotuissa tilanteissa, ja yleisen, tehostetun tai erityisen tuen päätökset toteutuvat lapsen tarpeen mukaisesti.

Kun perhe ottaa yhteyttä PAUTiin kouluasioissa, lapsi voi koulussa huonosti. Astuminen koulun pihalle voi ahdistaa siellä liikkuvan lapsimäärän vuoksi. Kahdeksanvuotias ei ehkä erota, onko 170-senttinen henkilö pihalla opettaja vai kuudesluokkalainen. Käytävät täyttyvät muiden lasten äänistä, liikkeestä, tuoksuista. Kun luokan ovi on lopulta kiinni, alkaa toipuminen aistipommituksesta, jonka hintana voi olla se, että opettajan puheesta ei jää mieleen mitään ymmärrettävää ja ensimmäinen kymmenen minuuttia opetuksesta menee kokonaan ohi.

Pientä osaa koululaisia voi painaa kevätkaudelta mieleen jääneet selvittämättömät asiat, joita aikuiset eivät edes muista.

Koulupahoinvoinnin syy voi olla yksi tai useampi näistä tekijöistä tai jokin muu, jota lapsi ei ole vielä sanoittanut. Aikuisen vastuulla on ottaa syistä selvää. Kun olen kuunnellut autistisia aikuisia, koen että yhteistä koulupahoinvoinnille on koululaisen kokemus siitä, että hänessä on vika. Kukaan ei kerro, mikä tämä vika on.

Kuormittuneena toiminnanohjaus ei ole optimaalista, stressi näkyy aikuisestakin joskus ei-ikätasoisena toimintana. Kirjaimellinen ymmärtäminen ja kontekstitajun piirteet johtavat tilanteisiin, joissa lapsi voi kokea ja kuulla käyttäytyneensä huonosti tai toimineensa väärin. Osa kertoo kotona olevansa erilainen kuin muut, kysyy jopa neuvoja, miten voisi muuttua toisenlaiseksi. Kokemus erilaisuudesta johtaa usein siihen, että kavereita ei ole. Nämä tekijät altistavat kiusaamiselle.

Lapsi yrittää ratkaista näitä tilanteita niillä keinoilla, joita hänellä on. Kun toimivaa ratkaisua ei löydy, seuraa kouluakäymättömyyttä. Lapsi suojelee itseään tilanteessa, jossa kuormitus on ylivoimainen. Tästä syksystä alkaen koulu seuraa poissaolotunteja aiempaa tiiviimmin, tähän velvoittaa tuore lakimuutos.

Jokaisen lapsen oikeus on saada opetusta. Myös psyykkisesti tai sosiaalisesti kuormittuneella lapsella on oikeus saada opetusta. Hänellä on oikeus voida hyvin.

Ratkaisujen etsiminen on aikuisten tehtävä ja vastuu. Lainsäädäntö tarjoaa runsaasti muitakin vaihtoehtoja kuin oppimisen kolmiportainen tuki.  Koulunkäynnin tueksi ratkaisu on usein yhdenvertaisuuslain mukainen kohtuullinen mukautus. Voit lukea lisää kohtuullisista mukautuksista tästä linkistä löytyvästä artikkelista.

Parhaat ja edulliset ratkaisut löytyvät yhteistyössä oppilaan ja hänen perheensä kanssa, jos toimijat kohtaavat toisensa avoimin mielin. Yksi esimerkki on mahdollisuus ruokailla hiljaisessa, muutaman oppilaan tilassa koulussa. Ratkaisu vaatii tahtoa ratkaista asia.

Meidän aikuisten vastuulla on poistaa koulunkäynnin esteet myös silloin, kun ne ovat psyykkisiä tai sosiaalisia. Kyseisen lapsen oikeus on tulla nähdyksi. Hän on osa ratkaisua ja ratkaisijoita. Ratkaisu on löytynyt, kun oikeus saada opetusta toteutuu.

Kirjoitus on osa Autismipolku -artikkelisarjaa.  
Artikkelisarja on osa Autismiyhdistys PAUT ry:n Autismiperheiden polku omannäköiseen elämään 2021–2024-hanketta. Niin hankkeen kuin artikkelisarjankin tavoitteena on lisätä ymmärrystä autismista ja sen vaikutuksista elämänkaarella sekä tarvittavista kohtuullisista mukautuksista. Näin pyritään vahvistamaan autismikirjon henkilöiden ja perheiden psykososiaalista toimintakykyä ja toimijuutta. Hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysalan avustuskeskus STEA.

Voit halutessasi kommentoida, antaa palautetta tai esimerkiksi toivoa artikkelia tietystä aiheesta Webropol-lomakkeella täällä.

Maarit Kuoppala

Projektipäällikkö

Lue muita kirjoituksia

Uutiset

Yhdenvertaisuutta kouluihin

Lue PAUTin Nuorten Aktivistien 15.8. mielenilmauksessa julkaisemat vaatimukset neurovähemmistön yhdenvertaisen koulupolun toteutumiseksi.

Neurotyypit -elokuva

Neurotyypit vaikuttamassa

"Meillä on vielä paljon työtä edessämme ja toivomme, että Neurotyypit-elokuvan kautta saisimme lisättyä tietoisuutta ja tahtoa vaikuttaa autistien hyvinvointiin", kirjoittaa PAUTin puheenjohtaja Pia Karasjärvi elokuvan vaikuttavuustyön kumppanin kannanotossa.

Autismi

Empatiakuilun ylittämiseksi tarvitaan siltoja

"Empatiakuilu syntyy siitä, että kuilun molemmilla puolilla on sama tai samansuuntainen tavoite, johon pyrkimisessä ei kuulla tai huomioida jokaista siihen osallista ihmistä sellaisena kuin hän on", kertoo Maarit Kuoppala.

Siirry takaisin sivun alkuun