Tällä viikolla (15.-21.5.2023) vietetään Suomen uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n uimataitoviikkoa, jonka tavoitteena on tuoda esiin uimataidon merkitystä ja uimaopetuksen tärkeyttä. Sen lisäksi että uinti on mukavaa tekemistä ja tehokasta liikuntaa, se on myös turvallisuustaito. Koululiikunnan opetussuunnitelman perusteista löytyy uima- ja vesipelastustaitojen tavoitteet.

Uimaopetuksen tulisikin olla saavutettavaa ja esteetöntä jokaiselle lapselle. Silti uinti on yleisin autististen lasten liikkumista ja koululiikuntaa koskeva yhteydenoton aihe yhdistyksessämme. Moni yhteydenottaja kokee uimaopetuksen olevan lapselleen esteellistä.

Uintia koskevien yhteydenottojen teemoja ovat esimerkiksi:

Uimahallien aistiympäristön haasteet:
Aistihaasteita voivat tuoda äänet ja kaikuminen, suihkun ja veden tuntuma, sauna, uima-asun tuntuma. Samanaikaisesti useiden aistien kautta aivoihin välittyvä informaatio voi olla autistiselle ihmiselle kipukokemus.

Kiusaamiskokemukset tai pelot kiusaamisesta:
Aistit reagoivat veteen ja muihin ärsykkeisiin yksilöllisesti. Toinen uimari voi ohjata vettä kasvoille tarkoituksettomasti. Tahallista tai ei, kokemus voi olla kivulias. Osaako lapsi kertoa omasta kokemuksestaan? Saako aistiherkkä osakseen ymmärrystä ja empatiaa? Vai mitätöidäänkö hänen kokemuksensa roiskeista vähätellen uintiin kuuluvana?

Puku- ja pesutilojen vaatima toiminnanohjaus:
Oppilaan epävarmuus pystyvyydestään ja siitä, ymmärtääkö lapsi ohjeet oikein, pohdituttavat vanhempia. Väärinymmärryksistä syntyy helposti ristiriitatilanteita. Esimerkiksi jos uimaopettaja on lapselle vieras eivätkä lapsi ja aikuinen kohtaa, pienestä yksityiskohdasta voi eskaloitua hankala tilanne.

Välillä yhteydenottajat kysyvät, miten toimia tilanteessa, jossa vanhemman tai avustajan sukupuoli ei ole sama kuin lapsen ja koululainen tarvitsee tuekseen tutun aikuisen puku- ja suihkutiloihin. Yllättäen uimahallin kassalla lapsi, muut asiakkaat, ikävimmässä tapauksessa lapsen koulukaveritkin kuulevat keskustelun, jossa ”tuon ikäisen” tulisi jo pystyä johonkin. Lapsi kokee, että vika on hänessä. Hyvässä tapauksessa ryhmäpukuhuone järjestyy käyttöön, muutamissa halleissa on perhepukuhuoneita. Näitä kannattaa kysyä! Ikävä uimahallikokemus voi sotkea perheen peseytymisrutiinit myös kotona pitkäksi aikaa.

Autistinen oppilas ei aina osaa sanoittaa kokemuksiaan, koska hän ei tiedä, miten suurin osa muista ihmisistä asiat kokee. Autisti ajattelee muiden kokevan samalla tavalla kuin hän. Tällöin hänellä ei ole uutta kerrottavaa.

Miten helpottaa autistisen lapsen uintia?

Vedessä aistit aktivoituvat samanaikaisesti, liikkuminen rauhoittaa ja on erilaista kuin maalla – tämä tuo monelle iloa. Sekä yhteydenottajilla että kouluilla on sama tahto: lapsen uimataito ja liikunnan ilo. Autistisen lapsen uintikokemus on mahdollista muuttaa haasteesta mahdollisuudeksi yksilöllisillä mukautuksilla, yhteistyöllä ja ennakoinnilla.

Lapsi voi tarvita informaation käsittelyyn sekä siirtymiin keskimääräistä enemmän aikaa. Toiminnanohjaus voi parantua, jos uima-asun voi pukea muiden katseilta suojassa. Usein yksinkertainen rauhoittumistila tai jo tieto sen olemassaolosta riittää ehkäisemään vaikeimmat tilanteet.

Koulu ja perhe voivat joskus sopia, että lapsi suorittaa uinnit koulun ulkopuolella. Jos unohdamme sen yksityiskohdan, että perhe maksaa itse uimahallikäynnin, tämä yhteistyössä löytynyt ratkaisu vastaa usein kaikkien tavoitteisiin. Toisinaan hallivalvoja on voinut koulua varten todeta, että lapsi osaa uida sovitun metrimäärän ja pystyy hakemaan esineen altaan pohjasta.

Jokainen autisti on erilainen. Tarpeet ovat yksilöllisiä. Edellä ehdotetut mukautukset ovat lasta arvostavia, eivätkä suhteettoman kalliita osapuolille. Oikeat ratkaisut löytyvät parhaiten yhteistyössä autistin ja hänen läheistensä kanssa.

Uimisen ja vesiliikunnan iloa jokaiselle!

Voit halutessasi kommentoida, antaa palautetta tai esimerkiksi toivoa artikkelia tietystä aiheesta täällä.

PAUT järjestää kuukausittain autismiystävällisen uintivuoron Siltamäen uimahallissa. Kevään viimeinen uintivuoro on lauantaina 20.5. klo 18.30-20.30. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 18.5. tästä.

Maarit Kuoppala

Lue muita kirjoituksia

Autismi

Jätä maski eteiseen, tule PAUTin Ihmeeseen: Hyvää autismitietoisuuden viikkoa

"Yhteiskunnan kuormittavuuden lisääntyessä tarvitsemme turvallisempia tiloja, joiden eteiseen voi jättää maskinsa edes pieneksi hetkeksi. Olemme iloisia voidessamme vastata tähän tarpeeseen avaamalla uuden tilamme, PAUTin Ihmeen tällä viikolla." Lue artikkelista, mitä turvallisempi tila tarkoittaa PAUTille.

Töitä kirjolla

Neuromoninaista työelämää rakentamassa

"Esimerkiksi joustava työaika ja fyysinen työympäristö, jossa voi olla toimistolla tai kotona kävellen, seisten, maaten tai hiljaisessa tilassa, helpottavat neurovähemmistön yhdenvertaista osallistumista työelämään”, sanoo PAUTin toiminnanjohtaja Johanna Vuori-Karvia artikkelissa neuromoninaisesta työelämästä. Johanna toimii Töitä kirjolla -tapahtumassa 7.11. autismitulkkina ja tulevaisuustyöskentelyn vetäjänä.

Autismi

Empatiakuilun ylittämiseksi tarvitaan siltoja

"Empatiakuilu syntyy siitä, että kuilun molemmilla puolilla on sama tai samansuuntainen tavoite, johon pyrkimisessä ei kuulla tai huomioida jokaista siihen osallista ihmistä sellaisena kuin hän on", kertoo Maarit Kuoppala.

Siirry takaisin sivun alkuun