Tällä viikolla (15.-21.5.2023) vietetään Suomen uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n uimataitoviikkoa, jonka tavoitteena on tuoda esiin uimataidon merkitystä ja uimaopetuksen tärkeyttä. Sen lisäksi että uinti on mukavaa tekemistä ja tehokasta liikuntaa, se on myös turvallisuustaito. Koululiikunnan opetussuunnitelman perusteista löytyy uima- ja vesipelastustaitojen tavoitteet.
Uimaopetuksen tulisikin olla saavutettavaa ja esteetöntä jokaiselle lapselle. Silti uinti on yleisin autististen lasten liikkumista ja koululiikuntaa koskeva yhteydenoton aihe yhdistyksessämme. Moni yhteydenottaja kokee uimaopetuksen olevan lapselleen esteellistä.
Uintia koskevien yhteydenottojen teemoja ovat esimerkiksi:
Uimahallien aistiympäristön haasteet:
Aistihaasteita voivat tuoda äänet ja kaikuminen, suihkun ja veden tuntuma, sauna, uima-asun tuntuma. Samanaikaisesti useiden aistien kautta aivoihin välittyvä informaatio voi olla autistiselle ihmiselle kipukokemus.
Kiusaamiskokemukset tai pelot kiusaamisesta:
Aistit reagoivat veteen ja muihin ärsykkeisiin yksilöllisesti. Toinen uimari voi ohjata vettä kasvoille tarkoituksettomasti. Tahallista tai ei, kokemus voi olla kivulias. Osaako lapsi kertoa omasta kokemuksestaan? Saako aistiherkkä osakseen ymmärrystä ja empatiaa? Vai mitätöidäänkö hänen kokemuksensa roiskeista vähätellen uintiin kuuluvana?
Puku- ja pesutilojen vaatima toiminnanohjaus:
Oppilaan epävarmuus pystyvyydestään ja siitä, ymmärtääkö lapsi ohjeet oikein, pohdituttavat vanhempia. Väärinymmärryksistä syntyy helposti ristiriitatilanteita. Esimerkiksi jos uimaopettaja on lapselle vieras eivätkä lapsi ja aikuinen kohtaa, pienestä yksityiskohdasta voi eskaloitua hankala tilanne.
Välillä yhteydenottajat kysyvät, miten toimia tilanteessa, jossa vanhemman tai avustajan sukupuoli ei ole sama kuin lapsen ja koululainen tarvitsee tuekseen tutun aikuisen puku- ja suihkutiloihin. Yllättäen uimahallin kassalla lapsi, muut asiakkaat, ikävimmässä tapauksessa lapsen koulukaveritkin kuulevat keskustelun, jossa ”tuon ikäisen” tulisi jo pystyä johonkin. Lapsi kokee, että vika on hänessä. Hyvässä tapauksessa ryhmäpukuhuone järjestyy käyttöön, muutamissa halleissa on perhepukuhuoneita. Näitä kannattaa kysyä! Ikävä uimahallikokemus voi sotkea perheen peseytymisrutiinit myös kotona pitkäksi aikaa.
Autistinen oppilas ei aina osaa sanoittaa kokemuksiaan, koska hän ei tiedä, miten suurin osa muista ihmisistä asiat kokee. Autisti ajattelee muiden kokevan samalla tavalla kuin hän. Tällöin hänellä ei ole uutta kerrottavaa.
Miten helpottaa autistisen lapsen uintia?
Vedessä aistit aktivoituvat samanaikaisesti, liikkuminen rauhoittaa ja on erilaista kuin maalla – tämä tuo monelle iloa. Sekä yhteydenottajilla että kouluilla on sama tahto: lapsen uimataito ja liikunnan ilo. Autistisen lapsen uintikokemus on mahdollista muuttaa haasteesta mahdollisuudeksi yksilöllisillä mukautuksilla, yhteistyöllä ja ennakoinnilla.
Lapsi voi tarvita informaation käsittelyyn sekä siirtymiin keskimääräistä enemmän aikaa. Toiminnanohjaus voi parantua, jos uima-asun voi pukea muiden katseilta suojassa. Usein yksinkertainen rauhoittumistila tai jo tieto sen olemassaolosta riittää ehkäisemään vaikeimmat tilanteet.
Koulu ja perhe voivat joskus sopia, että lapsi suorittaa uinnit koulun ulkopuolella. Jos unohdamme sen yksityiskohdan, että perhe maksaa itse uimahallikäynnin, tämä yhteistyössä löytynyt ratkaisu vastaa usein kaikkien tavoitteisiin. Toisinaan hallivalvoja on voinut koulua varten todeta, että lapsi osaa uida sovitun metrimäärän ja pystyy hakemaan esineen altaan pohjasta.
Jokainen autisti on erilainen. Tarpeet ovat yksilöllisiä. Edellä ehdotetut mukautukset ovat lasta arvostavia, eivätkä suhteettoman kalliita osapuolille. Oikeat ratkaisut löytyvät parhaiten yhteistyössä autistin ja hänen läheistensä kanssa.
Uimisen ja vesiliikunnan iloa jokaiselle!
Voit halutessasi kommentoida, antaa palautetta tai esimerkiksi toivoa artikkelia tietystä aiheesta täällä.
PAUT järjestää kuukausittain autismiystävällisen uintivuoron Siltamäen uimahallissa. Kevään viimeinen uintivuoro on lauantaina 20.5. klo 18.30-20.30. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 18.5. tästä.
Maarit Kuoppala
Projektipäällikkö
