Aistien välittämän tiedon käsittely ja tulkinta aivoissa on yksilöllistä. Suomeenkin tulossa oleva kansainvälinen ICD-11-luokittelu pitää yhtenä autismin ydinpiirteenä pysyvää ja voimakasta yli- tai alireagointia aistiärsykkeisiin tai poikkeavaa kiinnostusta aistiärsykkeisiin (1).
Aistitiedon käsittelyn eroja ja tulkintoja aivoissa on vaikea vertailla, arvioida ja suhteuttaa toisiinsa. Saatavilla ei ole materiaalia, joka kertoo, millainen reagointi aistiympäristöön on tavanomaista tai hyvää, ja mikä puolestaan poikkeavaa. Kyse on yksilön kokemuksesta. Kipua tai pahoinvointia aiheuttavat aistiärsykkeet on syytä poistaa.
Aistihakuisuudesta puhumme silloin, kun henkilöllä on toistuva ja voimakas aistikokemuksen tarve. Lapsi voi esimerkiksi pyöriä tai keinua vauhdikkaasti nauttien siitä. Jos toiminta ei ole vahingollista ja henkilö nauttii siitä, aistihakuisuus on harvoin kyseiselle henkilölle ongelma. Muut ihmiset voivat kokea sen ongelmaksi.
Aistit antavat meille tärkeää tietoa ympäristöstä. Savun haju varoittaa vaarasta. Hälytysajoneuvon äänet ohjaavat antamaan niille tilaa. Arvioimme ruokaa aistinvaraisesti. Pysähdymme poistamaan kiven kengästä. Tunnemme nälkää ja väsymystä, toivottavasti harvoin päänsärkyä.
Toimintaympäristö vaikuttaa toimintakykyyn. Kaikki ihmiset, myös autistit, voivat hyvin aistiystävällisessä toimintaympäristössä. Autistilla on kaksi pääkysymystä:
- Miten kertoa aistikokemuksista ja kivuista, joita suurin osa ihmisistä ei koe?
- Miten saada aikaan konkreettisia muutoksia arjen ympäristöihin?
Autismiliitto ry:n sivuilla on taulukko eri aistien erityispiirteistä. Tutustu taulukkoon tästä linkistä. Taulukko antaa yleiskuvan piirteistä ja auttaa tunnistamaan aistikuormittajia. Kuormittavia tekijöitä tulee vähentää tai poistaa samalla, kun varmistetaan, että uusia kuormitustekijöitä ei synny. Usean aistin välittämillä tiedoilla on myös yhteisvaikutuksia.
Aistikokemukset voivat olla lisäksi päivittäinen ilon, mielihyvän ja hyvinvoinnin lähde. Siinä missä yksi nauttii kylmävesiuinneistaan, toinen päivittää soittolistojaan. Tarpeet ja kokemukset ovat yksilöllisiä. Ääni, joka on yhden mielestä sietämätön, on toiselle tärkeä. Emme voi tehdä valintoja toistemme puolesta.
Autismiin liittyviä aistien käsittelyn erityispiirteitä ei voi yleistää, koska jokainen autisti on yksilö. Autisti voi olla ääniyliherkkä ja hän voi esimerkiksi poistaa kokoushuoneen kellosta patterit voidakseen keskittyä tapaamiseen. Sama henkilö voi varata ensimmäisten joukossa liput metallimusiikkiyhtyeen konserttiin ja nauttii siitä – halutessaan korvatulppien ja kuulosuojainten kanssa. Kun autismia ja aistitoimintojen erilaisuutta ei tunne, valinnat voivat vaikuttaa ristiriitaisilta ja mahdottomilta.
Henkilön aisteja koskevien valintojen perusteiden kysyminen: ”koska olet aistiherkkä”-näkökulmasta, on pääsääntöisesti tarpeetonta sosiaalista kuormitusta. Jokaisella on yhdenvertaisesti oikeus tykätä haluamistaan asioista joutumatta selittämään niitä.
Jokainen ihminen on erilainen. Yhdenvertaisuus lisääntyy erilaisuutta hyväksymällä.
Viitteet:
- Autismikirjon häiriö, Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 23.01.2023 |https://www.kaypahoito.fi/hoi50131
Lue Autismin piirteistä -artikkelisarjan ensimmäinen osa: Autismin piirteistä tästä linkistä ja toinen osa: vuorovaikutus tästä linkistä.
Voit halutessasi kommentoida, antaa palautetta tai esimerkiksi toivoa artikkelia tietystä aiheesta Webropol-lomakkeella tästä linkistä.
Kirjoitus on osa Autismipolku -artikkelisarjaa.
Artikkelisarja on osa Autismiyhdistys PAUT ry:n Autismiperheiden polku omannäköiseen elämään 2021–2024-hanketta. Niin hankkeen kuin artikkelisarjankin tavoitteena on lisätä ymmärrystä autismista ja sen vaikutuksista elämänkaarella sekä tarvittavista kohtuullisista mukautuksista. Näin pyritään vahvistamaan autismikirjon henkilöiden ja perheiden psykososiaalista toimintakykyä ja toimijuutta. Hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysalan avustuskeskus STEA.
Maarit Kuoppala
Projektipäällikkö
