kuvassa Jutta Kastinen | © Sanna Anttila

Autismiyhdistys PAUTilla lakiasiantuntijana työskentelevä, Jutta Kastinen, on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri. Neuromoninaisuus työelämässä merkitsee Jutalle yhdenvertaista työyhteisöä, jossa on aivoiltaan erilaisia ihmisiä ja jossa työntekijöiden tarpeet otetaan yksilökohtaisesti huomioon työympäristön, -järjestelyiden ja sisällön suunnittelussa.

– Työntekijöiden erilaiset kyvyt täydentävät toisiaan, mikä tekee työnteosta tehokkaampaa. Neuromoninaisuuden vaaliminen ei siis ole pois keneltäkään, Jutta sanoo.

Hänen mukaansa neuroinklusiivinen työyhteisö on sosiaalisesti turvallinen eli siellä uskaltaa ottaa turvallisesti sosiaalisia riskejä. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä vuorovaikutus on avointa ­- omia mielipiteitä, ideoita ja ongelmia voi tuoda esille helposti. Virheitä ei käytetä ketään vastaan, vaan ne ovat sallittuja ja niistä pyritään ottamaan opiksi. Jutan mielestä neuromoninaisuus tulee esille erityisesti kunnioittavassa suhtautumissa erilaisuuteen.

– Neuromoninaisessa työympäristössä huomioidaan arvostavasti myös ihmisten erilaiset taustat, osaamiset ja ominaisuudet.  

Jutta kokee psykologisen turvallisuuden erityisen tärkeänä neurovähemmistöille, joista monet ovat oppineet pelkäämään todellisen minänsä näyttämistä sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa negatiivisen palautteen vuoksi.

– Kokiessaan olonsa turvalliseksi ei tarvitsi piilotella. 

Työnhakemisen kognitiivisen saavutettavuuden kannalta huono esimerkki on Jutan mukaan tilanne, jossa rekrytoija pyytää täyttämään netissä kaikki CV:n osiot erikseen ja liittämään sen silti erillisenä tiedostona mukaan hakemukseen.

– Tämä voi nopeuttaa rekrytointiprosessia, mutta ei palvele juurikaan hakijaa.  

Jutta nostaa esiin myös harhaanjohtavien lupausten antamisen työn sisällöstä ja järjestelystä.

– Hakijalle on voitu esimerkiksi luvata, että hän voi tehdä etätöitä runsaastikin, mutta sitten toimistolle on pakko tulla joka päivä. Erityisesti neurovähemmistöt, joista monet kaipaavat mahdollisuutta etätöihin kuormittavan työympäristön vuoksi, kärsivät katteettomista lupauksista. 

Jutan työssäjaksamisen kannalta tärkeitä mukautuksia ovat tarvittaessa mahdollisuus riittävän pitkään ruokataukoon, mikä auttaa jaksamaan paremmin iltapäivällä ja etätyömahdollisuus etenkin tehdessä laajaa selvitystyötä vaativia työtehtäviä.

Jutta keskustelee esteettömyydestä ja kohtuullisista mukautuksista Pia Karasjärven kanssa Töitä kirjolla -tapahtumassa 7.11. Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittaudu tästä linkistä.

PAUT-toimisto

Kiitos, että otat yhteyttä ei kiireellisissä asioissa sähköpostitse. Pyrimme vastaamaan viikon sisällä.

Lue muita kirjoituksia

Hyvinvointi

Saat voida hyvin!

Lapsen oikeuksien viikon teemana vuonna 2023 on oikeus hyvinvointiin. Haastamme sinut, PAUTin ystävä, jäsen, yhteistyökumppani osallistumaan Lapsen oikeuksien viikon #SaanVoidaHyvin #SaatVoidaHyvin -kampanjaan pohtimalla ja toteuttamalla kanssamme konkreettisia hyvinvointitekoja!

Töitä kirjolla

Autistien tarpeiden huomioiminen on osa työnantajan velvollisuuksia 

"Jos työnantaja tarjoaa autistille mahdollisuuden tämän erityismielenkiinnonkohteeseensa liittyvään työhön, voi työnantaja saada erinomaisen työntekijän itselleen", kirjoittaa PAUTin lakiasiantuntija Jutta Kastinen. Tästä Töitä kirjolla -tapahtumaan liittyvästä artikkelista voit lukea esimerkiksi aivoergonomiasta autistien työkyvyn ylläpitäjänä.

Töitä kirjolla

Vinkkejä sujuvaan yhteistyöhön

Projekti-insinööri Minna Brockmann ja esihenkilö Tero Aikkila Swecolta antavat Töitä kirjolla -tapahtumassa 7.11. käytännön vinkkejä työntekijän ja työnantajan sujuvaan yhteistyöhön. Neuromoninainen työelämä tarkoittaa Minnalle muun muassa selkeitä käytäntöjä, rooleja, työnjakoa ja vastuita. Lue tästä artikkelista, millaiset mukautukset tukevat Minnaa työssäjaksamisessa.

Siirry takaisin sivun alkuun