Mitä on henkilökohtainen apu?
Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen ihmisen avustamista kotona ja/tai kodin ulkopuolella. Henkilökohtainen avustaja voi avustaa esim. päivittäisissä toimissa (mm. pukeutuminen, siivous, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen), opiskelussa, työssä, harrastuksissa, sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja muissa tilanteissa tai toimissa, joihin avustettava ei itse pysty vamman tai sairauden vuoksi (ks. myös Erityinen osallisuuden tuki). On kuitenkin huomioitava, että koululaiselle haettavasta henkilökohtaisen avustajan palveluista vastaa sivistystoimi, eikä tätä palvelua voida hakea sosiaalitoimesta (ks. lisää Autismikirjon lapsen ja nuoren koulupolku).
Henkilökohtaista apua voi saada myös yhteiskunnalliseen osallistumiseen esim. mahdollistamalla avustettavan osallistuminen yhdistystoimintaan ja erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Jos avuntarve perustuu hoivaan ja valvontaan, tulee avuntarpeeseen vastata kuitenkin muilla tavoin kuin henkilökohtaisella avustajalla.
Vammaispalvelulain mukaan avustettavalla tulee olla omia voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustavat (ns. voimavararajaus). Avustettavalla on siis oltava mielipide omasta avuntarpeestaan. Myöntämisedellytyksinä ovat pitkäaikainen tai vaikea vamma sekä säännöllinen ja toistuva avuntarve. Avun määrä määritellään yksilöllisessä palvelusuunnitelmassa. Henkilökohtainen apu on käyttäjälleen maksutonta.
Miksi henkilökohtaista apua kannattaa hakea?
Henkilökohtainen apu mahdollistaa niiden asioiden tekemisen, jotka eivät olisi muuten mahdollisia. Vammaiset ihmiset ovat lain mukaan yhdenvertaisia muiden kanssa ja heille tulisi tästä syystä mahdollistaa samalla tavalla itsensä toteuttaminen kuin muille ihmisille.
Vanhemmat, jotka ovat saaneet lapselleen henkilökohtaisen avustajan, ovat kokeneet lapsensa itsenäistymisen, oppimiskyvyn, oma-aloitteisuuden ja avoimuuden kasvaneen. Kun lapsi tai nuori on saanut henkilökohtaisen avustajan, myös vanhempien oma jaksaminen on parantunut ja työssä käyminen lisääntynyt.
Henkilökohtaisen avustajan voi saada diagnoosista tai asuinpaikasta riippumatta. Myöskään esim. kuljetuspalveluihin liittyvä saattajapalvelu ei ole esteenä henkilökohtaisen avun saamiseen. Avustajan voi saada vaikka oma vanhempi toimisi omaishoitajana.
Miten henkilökohtaista avustajaa haetaan?
Ensimmäinen vaihe palvelun hakemisessa on pohtia, mihin tilanteisiin henkilökohtaista apua tarvitaan. Tämän jälkeen otetaan yhteyttä omaan sosiaalityöntekijään, jonka tehtävänä on järjestää palvelusuunnitelman tekemiseen tai päivittämiseen liittyvä kokous. Kokouksessa keskustellaan henkilökohtaisen avun tarpeista ja niihin liittyvistä tilanteista. Viime kädessä sosiaalityöntekijä päättää avun tarpeesta ja siihen myönnettävistä tuntimääristä.
Nykyjärjestelmässä hyvinvointialue korvaa avustettavalle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset, antaa palvelusetelin avustajapalveluiden hankkimista varten tai järjestää palvelun itse tai yhteistyössä toisen kunnan/kuntien kanssa tai ostopalveluna. Vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toiveet sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja kokonaiselämäntilanne on otettava huomioon henkilökohtaista apua järjestettäessä.
Kuka voi toimia henkilökohtaisena avustajana?
Henkilökohtaisena avustajan voi toimia kuka tahansa eikä avustajalta edellytetä tiettyä koulutusta. Omainen tai läheinen ei voi kuitenkaan lähtökohtaisesti toimia henkilökohtaisena avustajana. Poikkeuksia ovat avun äkillinen tarve, avustajan löytämiseen liittyvät haasteet tai erityiset vammaisuuteen liittyvät syyt. Monet ovat löytäneet avustajan omien lähiverkostojen kautta. Osa on löytänyt henkilökohtaisen avustajan myös avustajia välittävistä keskuksista.
Lue lisää:
THL Vammaispalvelujen käsikirja
Tukiliitto Mitä henkilökohtainen apu on?
Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry HETA
Vammaisfoorumi Ohje lapsen henkilökohtaisesta avusta