Vammaispalvelujen asiakkuus
Lokakuun 1. päivänä 2023 voimaan tuleva vammaispalvelulaki kattaa myös neurokirjon henkilöt. Vammaispalvelulakia sovellettaessa otetaan jatkossa entistä laajemmin huomioon henkilön pitkäaikaisia tai pysyviä toimintarajoitteita, esimerkiksi fyysisten rajoitteiden lisäksi huomioidaan myös kognitiiviset, psyykkiset, sosiaaliset tai aisteihin liittyvät toimintarajoitteet. Kunnan vammaispalveluiden tavoitteena on lisätä henkilön itsenäistä selviytymistä ja taata mahdollisimman hyvä elämänlaatu.
Palveluita tuottavat useat eri tahot: yritykset, säätiöt ja yhdistykset sekä hyvinvointialueet. Tässä artikkelissa käsitellään palveluiden hakemista hyvinvointialueen vammaispalveluiden kautta. Vastaavia tai samojen tuottajien palveluita voivat myöntää Kela tai terveydenhuolto tai kunnan muut sosiaalipalvelut, kuten yleinen sosiaalipalvelu tai lastensuojelu. Autismikirjon henkilölle vammaispalvelu on usein ensisijainen. Voit lukea täältä lisää, millaisia palveluja vammaispalvelut tarjoavat.
Kriteerinä on henkilön vaikeudet suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Tämän toteamiseksi tarvitaan lääkärin, terapeuttien tms. lausuntoja. Toimintakyky ja sen puutteet sekä niiden kuvaus on tärkeää. Diagnoosi ei ole keskeinen.
Huoltaja edustaa vammaista lasta tätä koskevissa asioissa. Aikuisen vammaisen henkilön puolesta asioi hänen laillinen edustajansa (ns. edunvalvoja). Vammainen henkilö tai hänen perheensä voi käyttää asioinnissa avustajaa tai tukihenkilöä.
Seuraavat vinkit on suunnattu vammaispalveluiden kanssa asioivalle henkilölle, siis itse asioivalle autismikirjon henkilölle, hänen huoltajalleen tai lailliselle edustajalleen.
Vammaispalveluissa arvioidaan palvelutarve
Vammaispalvelun sosiaalityöntekijät arvioivat palvelutarpeen yksilöllisesti yhteistyössä vammaisen henkilön ja hänen perheensä kanssa. Jos palveluntarve todetaan, vammaispalvelut tekevät palvelusta päätöksen. Päätöksessä lukee yksityisen palveluntuottajan nimi ja käyntikerrat ja muut tarpeelliset tiedot tai vammaispalvelu myöntää maksusitoumuksen tai palvelusetelin palvelun ostamista varten.
Ota yhteyttä oman hyvinvointialueesi vammaispalveluihin. Yhteystiedot löytyvät hyvinvointialueesi nettisivuilta. Voit ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse tai kirjallisesti. Muista sähköpostin heikko tietoturva, henkilö- ja terveystietoja ei kannata välittää sähköpostitse. Hyvinvointialueen pitää aloittaa palvelujen ja tukitoimien selvittäminen seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Jos yhteydenottoosi ei vastata, ota yhteyttä kirjallisesti.
Valmistaudu tapaamiseen etukäteen. Tee muistilista. Kuvaa vammaisen henkilön toimintakyky, haasteet ja tarpeet. Muista myös lapsen ja läheisten vahvuudet ja voimavarat. Tutustu asiakas- tai palvelusuunnitelman rakenteeseen ja sisältöön. Linkin suunnitelman sisältöön löydät tämän artikkelin linkkilistasta.
Palvelutarpeen arvion tekee vammaispalveluiden työntekijä yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheisten ja tukiverkoston kanssa. Kunnan peruspalvelut ovat ensisijaisia, esimerkiksi kouluavustajaa haet lapsen koulusta.
Palvelu myönnetään vammaispalveluiden kautta silloin, kun sopivaa tukimuotoa ei peruspalveluista löydy. Palveluntuottajan löydät kunnan lisäksi yrityksistä, järjestöistä ja säätiöstä.
Asiakassuunnitelma tai palvelusuunnitelma
- Asiakassuunnitelma tai palvelusuunnitelma on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Suunnitelman nimi riippuu laista, johon suunnitelma perustuu ja kuka suunnitelman tekee. Puhekielessä näillä ei ole suurta eroa. Terveydenhuolto tekee asiakkaalle kuntoutussuunnitelman. Asiakas voi kieltäytyä palvelusuunnitelman laatimisesta.
- Tavoitteena on että asiakas- tai palvelusuunnitelmaan on kirjattu kunnan viranhaltijan ja asiakkaan yhteinen näkemys asiakkaan toimintakyvystä ja tarvittavista palveluista.
- Asiakas- tai palvelusuunnitelma on tärkeä asiakirja. Tarkista se huolellisesti. Ilmoita siinä olevista virheistä kunnan sosiaalityöntekijälle ja pyydä korjaamaan virheet.
- Pyydä suunnitelman tarkistamista aina kun tilanne muuttuu.
- Tarkista, että suunnitelmaan on kirjattu autismin kirjon henkilön ja tämän perheen oma näkemys tuen ja palveluiden tarpeesta sekä elämäntilanteesta oikein. Tämä näkemys voi poiketa sosiaalityöntekijän näkemyksestä. Silloin on erityisen tärkeää, että oma näkemys on kirjattu oikein.
Hakemukseen tulee päätös
Kunta myöntää palveluita hakemuksen perusteella. Hae palveluita kirjallisesti. Hakemus on hyvä tehdä kunnan nettisivuilta löytyvällä lomakkeella, mutta se voi olla myös vapaamuotoinen. Joskus suullinen yhteydenotto tai palvelutarpeen arvio tulkitaan vammaispalveluissa hakemukseksi. Tarkista tapaamisessa tarvitsetko kirjallisen hakemuksen. Perustele hakemuksesi.
Huomaa, että asiakas- tai palvelusuunnitelma ja hakemus ovat eri asiakirjoja. Molempia tarvitaan.
Kunta tekee hakemuksesta päätöksen. Vammaispalvelulain mukaiset päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on tehnyt hakemuksen. Erityisestä syystä aika voi olla pitempi.
Päätös voi olla myönteinen tai kielteinen. Päätöksen mukana on aina muutoksenhaku- tai valitusohje. Jos päätös on mielestäsi virheellinen, noudata muutoksenhaku- tai valitusohjetta. Muutoksenhaku ja valittaminen ovat jokapäiväisiä hallinnollisia menettelytapoja.
Säilytä saamasi asiakirjat tallessa, mapissa tai esimerkiksi suljettavassa kannellisessa muovilaatikossa.
Lähteet:
Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen lainsäädäntö on uudistettu