Tapaaminen Helsingin kaupungin Vammaispalveluiden kanssa

 

Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry 

TAPAAMINEN HELSINGIN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUIDEN KANSSA 

Aika: 7.4.2020 kello 15:00-16:05  

Paikka:Teams-etäkokous 

Osallistujat:

  • Minna Eronen, Helsingin kaupungin vammaistyön ostopalvelupäällikkö
  • Katja Hernesniemi, suunnittelija, SAS-ryhmän jäsen, Helsingin kaupungin vammaistyö
  • Jari Eronen, puheenjohtaja, Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry
  • Kirsimarja Vahevaara, rahastonhoitaja, Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry
  • Maarit Kuoppala, projektipäällikkö, PAUT – pääkaupunkiseudun autismin kirjon yhdistykset 

Tapaamisen taustaa 

Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys edustaa helsinkiläisiä autismin kirjon perheitä. Yhdistys halusi keskustella erityisesti kehitysvammaisten autistien asumispalveluihin liittyvistä kysymyksistä. Keskustelussa sivuttiin myös voimakasta tukea tarvitsevien lasten kotiin tuotavien palveluiden saatavuutta. 

HFA-/Asperger-tasoisten nuorten palveluihin liittyen sovittiin järjestettäväksi uusi tapaaminen elo-syyskuussa.  

Toimistotiloja asumispalveluasuntokäyttöön 

Asumispalveluille sopivista tiloista on pulaa Helsingissä.  

Vapaana olevien toimistotilojen muuttaminen asumispalvelukäyttöön voisi olla yksi ratkaisu. Yhdistyksen käsityksen mukaan tämän esteenä on kolme asiaa: 1) Kiinteistöjen omistajat tai vuokranantajat eivät ole halukkaita vuokraamaan kiinteistöistään yhtä kerrosta asumispalvelukäyttöön, ja palveluntuottajilla puolestaan ei riitä rahkeet koko kiinteistön vuokraamiseen. 2) Monet toimistotilat ovat sellaisia, ettei niitä pysty muuttamaan asumiskäyttöön. 3) Kaupungin ja Aluehallintoviraston lupaprosessit ovat kankeita. 

Muutostöiden teettäminen on riski ja tarvittavat muutostyöt voivat olla vuokranantajille houkuttelevampia, jos isompia kohteita saadaan kokonaisuudessaan eri toimijoiden käyttöön. 

Yhdistys kysyi, miten kaupunki voisi toimia nykyistä aktiivisemmin toimistotilojen muutoshankkeissa. Voisiko Helsingin kaupunki olla yksi toimija, joka vuokraisi kiinteistön ja olisi yhteistyökumppanina asumisyksiköiden lisäämiseksi? 

Minna Eronen kertoi, että erityisesti runsastarpeisten asiakkaiden palvelutarpeisiin tarvitaan tiloja. Aluehallintoviraston ja Valviran näkemykset muutostöistä ovat ratkaisevia.  

Vammaispalveluissa on keskusteltu toimistotilojen muutoksista, mutta vammaispalveluilla ei yksin ole keinoja saada toimisto- tai muita olemassa olevia tiloja asunnoiksi. Kaikki toimistotilat eivät ole muutettavissa sopiviksi asuintiloiksi autismikirjon henkilöille, joilla erityisiä tarpeita (esim.ääniyliherkkyys). Vammaispalveluissa ollaan kuitenkin avoimia toimistotilojen muutoksille. Palveluntuottajat ovat usein sukkelampia tai notkeampia. Tarvetta on sekä kaupungin omille asumispalveluille että ostopalveluille. Tästä viestiä kannattaa viedä myös kaupungin muille toimialoille ja poliittisille päättäjille. 

Asumispalveluiden jonotilanne on nyt huomattavasti parempi kuin aiemmin. Jonoja on purettu aktiivisesti ja koko ajan tulee palveluja perustarpeisille ihmisille, mutta ongelmana on runsaasti palveluja tarvitsevien henkilöiden riittävien palvelujen saanti.  

Vammaistyö toivoo, että sekä kaupungin sisäiset prosessit että yhteistyö muiden toimijoiden kanssa saadaan nykyistä jouhevammaksi, sillä vammaistyö kipuilee sopivien tilojen puutteen kanssa. Tätä keskustelua tulee käydä myös kaavoituksesta vastaavan toimialan kanssa. 

Väitteitä ja huhuja eri teemoista 

Yhdistykseen tulee erilaisia viestejä eri lähteistä mutta haluaa välittää oikeaa viestiä jäsenistölleen. Tämän vuoksi yhdistys kysyi mikä on tämän hetken tieto seuraavista asioista: 

KYSYMYS: Kaupunki etsii aktiivisesti asumispalvelupaikkoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelta (kauempaa). Mikä on tämänhetkinen tilanne tonttien ja tilojen hakemisesta pääkaupunkiseudulta? 

VASTAUS: Helsingin kaupunki ei missään nimessä etsi asumispaikkoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelta vaan ensisijaisesti Helsingistä ja muulta pääkaupunkiseudulta. Aina sopivaa paikkaa ei lähialueelta löydy, ja joskus palvelu joudutaan ostamaan kauempaa. Ongelma koskee erityisesti haastavasti käyttäytyviä henkilöitä, joille etsitään tahdonvastaista hoitoa.  

Uudenmaan kunnat tekevät aktiivista yhteistyötä ongelman ratkaisemiseksi. Kaupunki tekee yhteistyötä mm. Aspan kanssa. Toiveena on saada palveluita runsastarpeisille autismikirjon henkilöille siten, että kaupunki on alusta alkaen mukana. 

KYSYMYS: Kaupunki ”vetää” omiin palveluihinsa palveluntarjoajilla asuvia vähemmän haastavia autisteja ja pyrkii ”työntämään” palveluntarjoajien asumispalveluihin haastavampia henkilöitä. Samalla kilpailutusten vuoksi näistä ei saada vaativuutta vastaavia korvauksia.  

VASTAUS: Minna Eronen ei tunnista tätä ilmiötä. Kaupungin tahtotila on, että vaativaa erityistä tukea tarvitsevien asumispalveluita saataisiin kaupungin järjestettäväksi ja että kaupunki ostaisi kevyempää tukea ulkopuolelta.  

Aurinkolahti ja Mörssäri ovat ainoat kaupungin erityisen tuen yksiköt. Isoniityssä on sairaanhoidollista osaamista. Akuutissa kriisitilanteessa oleville vaativan tuen henkilöille tarvitaan kuntouttava asumisyksikkö, joka olisi välietappi ennen muita asumispalveluita.  

Päivätoimintaa tarvitaan myös lisää. Autismikirjon henkilöille on nyt yksi ryhmä. Kalasatama avautuu kesällä tai syksyllä. Päiväaikaisen ja osallisuutta tukevan toiminnan osalta kaupunki on ollut ostopalveluiden varassa. 

KYSYMYS: Palvelujen taso on heikentynyt asumis- ja tilapäishoitotoiminnassa asukkaiden valikoitumisen, kilpailutuksen tai muiden syiden vuoksi. 

VASTAUS: Minna Eronen myöntää, että tarjolla on liian vähän riittävää osaamista. Kilpailutuksessa osalla tuottajista hinnat nousivat ja kaupunki on saanut palautetta, että hintataso on sopiva. Palvelujen laadun yhteyttä kilpailutukseen ei nähdä.   

Ennen kilpailutusta vaihteluväli saman palvelun sisällä oli huikea ja aiempi hintamenettely ei ollut tasapuolinen. Nyt käytössä oli kattohintamenettely. Kaupunki on saanut pääosin hyvää palautetta siitä erityisesti järjestöpohjaisilta palveluntuottajilta siitä, että hinnat ovat nyt oikealla tasolla.  

Helsingin kaupungilla on palvelutarpeiden kirjosta ja vaihtelusta hyvä kokonaisnäkemys, koska kaupungissa palvelun tarvitsijoita on valtava määrä. Yksittäinen yksikkö saattaa sokeutua sille, mikä on asukkaan todellinen toimintakyky ja riittävä tuki: jos tukea liian vähän, henkilö ei saa tarvitsemaansa palvelua, liika tuki puolestaan voi olla este mahdollisimman itsenäiselle suoriutumiselle. 

Omaisilta kuullaan palautetta, että työntekijät vaihtuvat, sijaisia ja keikkalaisia on paljon ja että henkilöstöpula vaivaa. Tämä koetaan palvelun laadun heikkenemisenä. Henkilöstöpula koskee kaikkia toimijoita koko maassa. Uusi ilmiö on nuorten työntekijöiden asenne työhön, he eivät halua ottaa vakituista työtä vastaan. Minna Eronen on huolissaan siitä, miten osaaminen ja työntekijät riittävät jatkossa. 

KYSYMYS: Palveluntarjoajat ovat joutuneet luopumaan omista lääkäripalveluistaan, koska kaupunki ei suostu maksamaan niistä korvauksia. Päätöstä markkinoidaan sillä, että asukkailla on oikeus yhdenvertaisiin terveyskeskuspalveluihin. Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistyksen mielestä tämä on tosiasiassa johtanut siihen, että lääkäripalvelut ovat heikentyneet merkittävästi, koska terveyskeskuksissa ei ole erityisosaamista autististen kohtaamiseen. Lähiterveyskeskuksen yleislääkäri ei osaa autismia tai vammaisuutta ei muuten oteta huomioon. 

VASTAUS: Lääkäripalveluista ja palveluntuottajien muista asiantuntijapalveluista luopuminen liittyy laitosasumisen purkamiseen. Tilanne on sama sekä kaupungin yksiköissä että ostopalveluyksiköissä.  

Usein asumisyksikön lähiterveysasemalle on nimetty oma lääkäri ja hoitaja, joka palvelee myös muita alueen asiakkaita. Asumispalveluun ei kuulu lääkäripalvelut ja tämä on valtakunnallinen ratkaisu, ei Helsingin oma päätös. 

Helsingissä on kaupungin kehitysvammapoliklinikka, mikä on Suomessa poikkeuksellista. Haasteena on saada lisää osaamista ja ymmärrystä näihin lähipalveluihin. 

Helsinki järjestää kehitysvammaisten hammashoidon Kalasataman hammashoitolassa.  

Keskustelussa pohdittiin sitä, voisiko terveydenhuollon osaamista keskittää samalla tavalla kuin hammashoitoa on keskitetty joihinkin yksiköihin. Näissä varmistettaisiin, että henkilökunnalla on osaamista mm. erityisen asiakkaan kohtaamisesta siten, että asiakkaaseen ei kosketeta liian aikaisin tai väärällä tavalla, ymmärretään avustajan / huoltajan läsnäolo, varataan riittävän pitkä vastaanottoaika, varmistetaan että asiakas ehtii hahmottaa mistä on kyse ja mitä häneltä odotetaan ja kysytään, on valmius käyttää esimerkiksi kuvakommunikaatiota.  

Vammaispalveluissa tiedetään, että lääkäreitä on todella vaikea löytää ja esimerkiksi Kehitysvammapoliklinikalta puuttuu lääkäreitä. Kaupunki toivoo, että HUSin ja Uudenmaan yhteistyön kautta tähänkin löytyisi ratkaisuja.  

KYSYMYS: Ongelmatilanteet asumisyksiköissä: Yhdistys saa ajoittain yhteydenottoja epäasiallisesta tai lainvastaisesta kohtelusta asumisyksiköissä. Miten kaupunki näkee tilanteen? 

VASTAUS: Helsingin kaupungilla on yksiköiden valvontavelvollisuus. Kaupunki toivoo yhdistykseltä ja muilta toimijoilta tietoa siitä, mihin valvontakäyntejä kannattaa suunnata ja mihin pitää kiinnittää huomioita. Tietoa saadaan omaisilta ja sosiaalityöstä. Kaupunki puuttuu reklamaatioihin ja pyytää selvityksen sekä lisämateriaalia, esimerkiksi toteutuneita työvuorolistoja tms. 

Kaupungin ulkopuolella oleviin yksiköihin valvontavelvollisuus on sijaintikunnalla. Kaupunki tekee yhteistyötä näiden kanssa ja pyytää tarvittaessa tekemään valvontakäynnin tai ottamaan muuten selvää palvelusta.  

Kaupunki pyytää omaisia ottamaan yhteyttä ostopalveluyksikön yhteiseen sähköpostiin. Tähän saa lähettää myös muuta palautetta ja kehittämisideoita. Osoite on: sote.vammaistenostopalvelut@hel.fi  

KYSYMYS: Kotiin tuotavien palveluiden turvaaminen alaikäisille. Yhdistykseen on tullut viestejä, että voimakasta tukea tarvitsevat lapset saavat palvelupäätöksiä määräajaksi, vaikka tarve on jatkuva. Määräaikojen jälkeen puheeksi nousee lapsen sijoittaminen laitokseen. Miten Helsingin kaupunki varmistaa vammaisille lapsille kotona asumisen mahdollistavan pitkäaikaisen avun? Vai onko kaupungin tarkoitus lisätä lasten laitoshoitoa? Päätökset ovat pääsääntöisesti kolmen kuukauden mittaisia ja tämä näyttää pyrkimykseltä sijoittaa toistaiseksi tai pysyvästi tukea tarvitsevat lapset laitoksiin.  

VASTAUS: Lapsiperheiden palvelut on siirretty lapsiperheiden kotipalveluihin ja siellä tehdään aina määräaikaiset päätökset. Tätä perustellaan sillä, että aina kun kyse on lapsesta, tilannetta pitää seurata.  

Vammaispalveluissa on keskusteltu sisäisesti mm. lapsista, jotka eivät pysty olemaan koulussa tai päivähoidossa kuin kaksi tuntia päivässä tai neljä tuntia viikossa esimerkiksi siksi, että eivät vain pysty olemaan ryhmässä. Heidän vanhempiensa työssäkäynti pitäisi turvata ja lasten saada tarvitsemansa palvelut, esimerkiksi iltapäivähoito yms. Vammaispalveluissa tiedetään, että näitä perheitä on palloteltu.  

Yhdistys toi esiin sen, että perheille on raskasta elää kolmen kuukauden aikaikkunassa. Myönteisen päätöksen jälkeen voi pari viikkoa hengähtää, minkä jälkeen pitää aloittaa valmistautuminen seuraavaan palaveriin. Tilannetta on tärkeä seurata säännöllisesti kaikissa tapauksissa, myös silloin kun palvelut myönnetään toistaiseksi tai muuksi pidemmäksi ajanjaksoksi, koululaisen kohdalla esimerkiksi lukuvuodeksi. Toistaiseksi myönnettyä palvelua voidaan muokata arvioinnin perusteella. Tästä myös Minna Eronen oli samaa mieltä: pidempi päätös ei poista arvioinnin merkitystä.  

Yhteistyön jatko 

Keskustelutilaisuus asumispalveluista syksyllä 2020 

Yhteistyössä järjestetty Asumispalveluiden info- ja keskustelutilaisuus 28.09.2019 Toimintakeskus Polussa oli onnistunut. Yhdistys sai tästä hyvää palautetta. Myös vammaispalvelut pitävät tätä vuoropuhelua tärkeänä ja ovat mielellään mukana myös jatkossa.  

Sovittiin että kohderyhmälle järjestetään uusi tapaaminen uudessa Kalasataman yksikössä syksyllä 2020.  

Tapaamisessa voitaisiin avata mm. SAS-prosessia ja sen etenemista. SAS tarkoittaa selvitys-, arviointi- ja sijoitusprosessia. Prosessissa pyritään tekemään mahdollisimman oikeudenmukainen ja asiakaan palveluita palveleva sijoitus. Prosessi lähtee liikkeelle aina oman sosiaalityöntekijän kautta.   

Lisäksi voitaisiin käsitellä asumispalvelukyselyn tuloksia. 

HFA-/Asperger-henkilöiden palveluntarve ja palvelut Helsingissä 

Yhdistykseen on tullut viestejä palveluiden eväämis- ja keskeyttämispäätöksistä ja haasteista saada palveluita HFA-/Asperger-nuorille. Viestejä on tullut eri palveluista.  

Sovittiin yhteisesti, että tavataan tämän kohderyhmän kysymysten tiimoilta elo-syyskuussa. Palaveriin voi olla syytä kutsua myös aikuissosiaalityö ja mahdollisesti psykiatria.