PAUT-verkoston tapaaminen Helsingin kaupungin kasvatuksen ja opetuksen toimialan pedagogisissa kehittämispalveluissa

PAUT-verkosto vieraili Helsingin kaupungin kasvatuksen ja opetuksen toimialan (KASKO) pedagogisten kehittämispalveluiden luona 16.1.2020. Paikalla olivat Helsingin kaupungin kasvatuksen ja opetuksen toimialan (KASKO) pedagoginen asiantuntija Mari Mulari ja Helsingin kaupungin toisen asteen erityisopettajat Anne Hällfors, Kati Leinonen, Mari Kangas ja Katja Grek.

PAUT-verkostoa edustivat Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry:n hallituksen jäsenet Liisa Lundelin-Nuortio ja Niina Halonen-Malliarakis sekä PAUT-hankkeen työntekijät Maarit Kuoppala ja Eetu Karppanen.

Taustaa tapaamiselle

PAUT-verkoston jäsenistössä on runsaasti autismin kirjon vanhempia, joiden lapset ovat joko siirtyneet tai siirtymässä toisen asteen koulutukseen. Verkosto on saanut yhteydenottoja vanhemmilta, joiden on ollut vaikeaa hahmottaa, millaiseen tukeen heidän lapsensa on oikeutettu toisen asteen koulutuksessa. Vanhemmilta tulee viestejä, että vammaispalvelut eivät myönnä enää opintovalmennusta toiselle asteelle, perusteena että lukioiden tulee järjestää se. Lukioista on puolestaan kerrottu, että yksittäisellä erityisopettajalla on satoja oppilaita, eivätkä he pysty näin ollen edes viikoittaiseen tukeen.

Moni lukio-opintoja suunnitteleva autismin kirjon nuori on usein älyllisiltä kyvyiltään keskimääräistä taitavampi, mutta monella on esimerkiksi toiminnanohjaukseen liittyviä haasteita, aistiherkkyyksiä, hahmottamisen vaikeuksia ja kasvosokeutta, jotka tekevät opinnoista ja arjessa selviytymisestä vaikeaa.

Lukio ja toisen asteen opinnot vaativat peruskoulua enemmän itseohjautuvuutta. Vanhemmat ovat pohtineet, miten heidän akateemisesti taitava nuorensa selviytyy opinnoissa ilman riittävää käytännön tukea ja ohjausta. Nuoren itsetunto saa kolhuja. Pelkona on, että lahjakas ihminen jää kotiin, syrjäytyy yhteiskunnasta. Vanhemmat kokevat toisinaan, että palveluita ja tukitoimia ei ole enää tarjolla toisen asteen koulutuksessa. Monella vanhemmalla ei ole myöskään tietoa nuoren oikeuksista.

Lukiouudistus 2021

Uusi lukiolaki astui voimaan 1.8.2019 ja sitä sovelletaan kaikilta osin syksystä 2021 alkaen, kun uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön. Uusissa opetussuunnitelmissa vahvistetaan oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisia tukitoimia, kuten erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea. Oppimisen tuen lähtökohtana on opiskelijan pedagogisen tuen tarve, ei diagnoosi.

Lukioissa ei ole peruskoulun tapaan kolmiportaista tukea, eikä siitä tehdä hallinnollista päätöstä. Tuki rakennetaan opiskelijan vahvuuksille. Ryhmänohjaajat, aineenopettajat, erityisopettajat, opinto-ohjaajat, opiskeluhuolto ja rehtori tekevät yhteistyötä auttaen opiskelijoita eri tilanteissa. Lukiossa tarvittavia tukitoimia voidaan myös kirjata opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.

Kaikissa Helsingin kaupungin suomenkielisissä lukioissa on nyt kokoaikainen erityisopettaja. Erityisopettajien lukumäärään lukiouudistus ei tuo toistaiseksi muutoksia Helsingissä.

Autismin kirjon nuori lukiossa

Helsingin kaupungin lukioissa on tarjottu erityisopetusta jo vuosia. Autismin kirjon lapset ja nuoret ovat monessa suhteessa haastava ryhmä. Monella heistä on aistiherkkyyksien ja hahmottamisen vaikeuksien ohella psykiatrisia- ja muita rinnakkaisdiagnooseja. Erityisesti ylioppilaskirjoitukset ovat tilanteina problemaattisia kohderyhmälle. Uuden lukiolain pitäisi tuoda uutta joustoa, mutta käytännössä sen toteutus riippuu koulutuksen järjestäjästä.

Lukion keskeyttää alle 5 % opiskelijoista. Joillakin ammatillisilla linjoilla keskeytysprosentit ovat suuria, kun opiskelijat etsivät omaa alaa.

Tiedon kulku koulun ja kodin välillä

Erityisopettajien näkökulmasta ongelmana on ollut usein tiedon puute: toiveena on, että tieto nuoren erityistarpeista, diagnoosista, epäily diagnoosista tai tieto tutkimuksiin menosta tulisi heille mahdollisimman nopeasti. Erityisopettajat muistuttavat, että annettu tuki perustuu pedagogiseen tarpeeseen, ei diagnoosiin. Tärkeää on tiedonsiirto ja vanhempien aktiivisuus. Mitä vahvemmin koti on yhteydessä kouluun, sen paremmat mahdollisuudet oppilaan yksilöllisille tukitoimille on olemassa.

Vanhempien kokemukset ovat epätasaisia. Osalla vanhemmista on hyviä kokemuksia, he ovat saaneet lapselleen yksilöllisiä ratkaisuja, kun taas toisilla kokemukset ovat negatiivisia.  Useamman lapsen vanhemmat kokevat, että lukioiden välillä on eroja henkilökunnan autismiosaamisen ja muiden resurssien saralla. PAUT-verkoston kokemus on, että edes vanhemmat eivät aina tiedä lapsensa koulussa ilmenevistä erityispiirteistä tai ainakaan eivät osaa sanoittaa niitä riittävästi, jotta he osaisivat informoida asiasta koulun suuntaan. Myös vanhemmat tarvitsevat tietoa ja havaintoja.

Autismin kirjon nuoren tukeminen kouluarjessa

Lukio-opintojen itseohjautuvuus tuottaa monille neuro- ja autismin kirjon nuorille haasteita. Esimerkiksi siirtyminen koulupäivän sisällä luokasta toiseen voi osoittautua vaikeasti hahmotettavaksi. Opiskelija tekee itselleen yksilöllisen opintosuunnitelman, joten ryhmät eivät ole kiinteitä.  Tällöin kavereiden perässä mukana kulkeminen ei välttämättä ole autismin kirjon nuoren kannalta toimiva strategia.

Vanhempien käsitys on, että avustaja tai opintovalmentaja koulussa auttaisi suuresti autismin kirjon nuoria kouluarjessa. Avustajan tai opetusvalmentajan tuki koulussa voisi mahdollisesti vähentää erityisyyden leimaa, joka monella oppilaalla on usein itsestään. Tieto tuesta ehkäisee muita mielenterveysongelmia, joita näillä nuorilla on runsaasti liitännäisinä. Vanhemmat uskovat. että tämä voisi olla kaikkien kannalta edullinen ja toimiva ratkaisu.

Helsingin kaupungin lukioiden opettajille on suunniteltu oppimisen tuen koulutusta: miten tuen tarve ilmenee ja miten vastata siihen pedagogisesti. Usein asiat, jotka auttavat autismin kirjon nuoria, ovat hyödyllisiä kaikille oppilaille. Ruokatilan rauhoittaminen, voimakkaat valot ja muut sopeuttamisratkaisut voidaan nähdä kaikkien etuna. Kohtuulliset mukautukset ovat osa YK:n vammaissopimusta.

Lukioiden erilaiset käytänteet

Lukioilla on erilaiset käytänteet ja ne voivat vaihdella kaupungin, valtion ja yksityisten lukioiden välillä. Kouluista on määritelty voimakkaasti esimerkiksi läsnäolosäännöt tai otettu vahvasti kantaa lyhyisiinkin myöhästymisiin, joista ei aina tehdä poikkeuksia edes tapauskohtaisesti tai autismin kirjon nuorten kohdalla. PAUT-verkoston mielestä kyseessä olevat asiat on voitava pystyä tarkastelemaan tapauskohtaisesti, eikä lähteä rankaisemaan oppilaita.

Usein tilanne on ratkaistu keskustelulla koulun ja kodin välillä, vaikka myös tässä asiassa on koulukohtaisia eroja. Koulun näkökulmasta, mitä aikaisemmin tiedetään nuoren erityisyydestä, sen tehokkaammin voidaan tehdä yksilöllisiä mukautuksia.

Vaihtoehtoisia opintopolkuja

Lukio-opetukseen hakeutuu Helsingissä vuosi vuodelta suurempi määrä nuoria, joiden joukossa on todennäköisesti merkittävä joukko neurokirjon henkilöitä. Lukioiden opiskelijamäärä tulee todennäköisesti kasvamaan, koska perusopetuksen päättövaiheeseen tulevien ikäluokkien koko kasvaa lähivuosina Helsingissä.

Sen sijaan, että hakeuduttaisiin lukio-opintoihin, moni nuori hyötyisi ammatillisesta koulutuksesta, jossa osaaminen korostuu läsnäolon sijaan.  Ammatillisessa koulutuksessa myös erityisjärjestelyt ovat helpommin toteutettavissa. Ammatillisella puolella korostuu motivaatio opiskeltavaa alaa kohtaan. Usein neurokirjon ihmiset ovat kiinnostuneita tietystä itselleen mielekkäästä asiasta. Korkean motivaatio helpottaa selviytymään muista arjen haasteista.

Autismin kirjon nuorten kohdalla kaksoistutkinto, jossa suoritetaan samanaikaisesti ammatillinen ja lukion opinnot, voi olla hyvä vaihtoehto. Kaksoistutkinnon suorittaminen vaatii voimakasta itseohjautuvuutta: rakennusta voi joutua vaihtamaan kesken viikon, mikä voi tuottaa vaikeuksia.

Myös erilaiset verkkokurssit voivat olla hyödyllisiä, jos esimerkiksi erilaiset sosiaaliset vaikeudet haittaavat perinteiseen lähiopetukseen osallistumista. Koulutuksen onnistuminen voi olla kiinni hyvin pienestä asiasta.

Myös opinto-ohjaajat ja tutorit ovat ryhmänohjaajien ja erityisopettajien ohella tukemassa neurokirjon nuoria opinnoissa. Opinto-ohjaajiin voi olla yhteydessä myös kesällä ja sopia tapaaminen, jos haluaa ajoissa mennä tutustumaan kouluun.

Vanhempien näkökulmasta on positiivinen asia, että kaikissa Helsingin kaupungin lukiossa on kokopäiväinen eritysopettaja, jonka puoleen voi kääntyä. Lukio on paikka, jossa voi harjoitella monia taitoja.  Tärkeää on kokemus, että on olemassa yksittäinen ihminen, kehen olla yhteydessä.