Palvelutarpeen arviointi ja laatukriteerit

Suomen Autismiyhdistys ry:n hallitus 23.3.2019

Palvelutarpeen arvioinnin ja laatukriteerien lähtökohtana on YK:n vammaisoikeussopimus, joka on yksi YK:n ihmisoikeussopimuksista.

Kommunikaatio ja vuorovaikutus on kaiken perusta. Kommunikaatio on jokaisen oikeus riippumatta vuorovaikutustaitojen rajoitteista. Riittävät tuet ja apuvälineet pitää tarjota jokaiselle: kuvien ja kuvakansioiden rinnalla pitää käyttää digitaalisia välineitä. Kirjoitustaidottomille pitää olla omat, sopivat apuvälineet. Fasilitointia pitää käyttää, jos se auttaa asiakasta.

Palvelutarpeen arviointi

Palvelutarpeen arviointiin on olemassa työkaluja. Näistä ja saaduista kokemuksista tarvitaan koottua tietoa. Hyvän palvelun tunnusmerkki on että asiakkaat voivat hyvin.

Hyvän palvelu täyttävät seuraavat kriteerit:

• Jokaiselle asiakkaalle on tehty yksilölliset suunnitelmat.
• Jokaisesta asiakkaasta tiedetään, mitkä ovat toimivat kommunikointikeinot ja miten niitä toteutetaan. Kommunikaatiokeinoja toteutetaan yksilöllisesti.
• Hoitoyksikön / yhteisön ilmapiiri on avoin, positiivinen, iloinen, auttamishaluinen sekä asiakas- ja perhelähtöinen.
• Kaikessa toiminnassa tulee olla valmentava ote tavoitteena asiakkaan itsenäisen yksilöllisen suoriutumiskyvyn tukeminen.
• Asiakkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan.
• Asiakasta kannustetaan ja valmennetaan lisäämään itsenäisiä taitoja.
• Kehityksestä pidetään kirjaa ja seurataan.

Tunnustetaan, että pienetkin edistysaskeleet lisäävät sekä asiakkaan että työntekijöiden onnistumisen tuomaa mielihyvää. Samalla palvelu palkitsee osallisia ja tehostuu. Muistetaan myös tuettu päätöksenteko ja valintanäkökohdat.

Asumisen laatukriteerit edellisten yleisten palvelun laatukriteerien lisäksi:

• Häiriökäyttäytyminen vähenee ja/tai pysyy hallinnassa.
• Asukaat nukkuvat hyvin.
• Asukkaat ovat terveitä.
• Hygienia on kunnossa.
• Yhteistyö perheiden kanssa on hyvää.
• Yksilöllisissä valmennustavoitteissa edistytään.

Laadullisia hyvän palvelun tuntomerkkejä:

• Ruoka on ravitsevaa ja terveellistä.
• Ulkoilua on päivittäin.
• Hygieniatoimet ovat säännöllisiä mm. puhtaus, hampaiden harjaus ja hoito, wc-asiat.
• Säännöllistä struktuuria ylläpidetään.
• Viriketoiminta on hyvää ja sisältää retkiä, kulttuuria ja harrastuksia.

 Päivätoiminnan laatukriteereitä edellisten lisäksi soveltuvin osin:

• Yksilölliset valmennussuunnitelmat ja -tavoitteet, jotka tarkistetaan vähintään vuosittain.
• Yksilölliset viikko- ja päiväohjelmat.
• Asiakkailla on työtehtäviä talon ulkopuolella mahdollisuuksien mukaan.
• koritehtäviä yksilöllisesti.
• Päivätoiminnataan kuuluu virketoimintaa, liikuntaa ja retkiä.

Vapaa-aika:

• Asuminen sisältää myös vapaa-ajan ohjausta.
• Ryhmätoiminnan lisäksi asiakas tarvitsee mahdollisuuden yksilölliseen viriketoimintaan omien mieltymystensä mukaisesti.
• Tarvitaan esimerkiksi kaveri-apua tai henkilökohtainen avustaja.

Käytössä olevia arviointityökaluja ovat mm. HOJKS eli  henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS), HOKS eli henkilökohtaisen oppimisen kehittämisen suunnitelma ja ICF eli kansainvälinen toimintakyvyn arviointiluokitus.

Tavoitteena on luoda onnistumisen kierre, joka palkitsee kaikkia osallisia.