Puhekommunikaatio ja apuvälineet -kyselyn tuloksia

Julkaistu 05.11.2020

modified 05.11.2020

#Autismi / keva #Muut palvelut #Sosiaalipalvelut #Terveyspalvelut

Tämä artikkeli julkaistiin alun perin Autimi-lehdessä 3/2020.

Kommunikaatio ja apuvälineet -kyselyn tuloksia

Suomen Autismiyhdistys ry toteutti yhteistyössä PAUT – Pääkaupunkiseudun autismin kirjon yhdistysten kanssa kyselyn puhevammaisten autististen henkilöiden kommunikaatiosta ja sen apuvälineistä alkuvuodesta 2020. Kyselyn tuloksia hyödynnetään puhevammaisten autismikirjon henkilöiden edunvalvonnassa.

Kysely toteutettiin Webropol-kyselyohjelmalla ja siitä tiedotettiin Pääkaupunkiseudun autismin kirjon yhdistysten nettisivuilla, kuukausikirjeessä ja Facebookissa sekä Autismin talvipäivillä 2020. Vastausaikaa oli 5.3.2020 saakka. Kysely sisälsi sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä.

Kyselyyn vastasi yhteensä 64 henkilöä, joista 88 % oli avustajia, jotka vastasivat kyselyyn puhevammaisen henkilön puolesta. Loput olivat puhevammaisen henkilön itsensä tai yhdessä hänen avustajansa kanssa annettuja vastauksia. Enemmistö vastauksista koski miehiä (69 %), ja yli puolet (56 %) alle 18-vuotiaita puhevammaisia henkilöitä. Vastauksia tuli ympäri Suomea, yli puolet pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.

Kommunikoinnin apuvälineet

Kommunikoinnin apuvälineet tukevat erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itseilmaisua, kun henkilöllä on puhe- ja kommunikaatiovaikeuksia. Apuvälineitä ovat esimerkiksi kommunikaatiokansiot, puhelaitteet sekä tietokoneella, tableteissa tai puhelimessa toimivat kommunikaatio-ohjelmat. Kommunikoinnin apuvälineen soveltuvuuteen vaikuttaa apuvälinettä käyttävän henkilön toimintakyky, ikä, itseilmaisun taidot, kommunikointi tarpeet, apuvälineen ominaisuudet ja toimintaympäristö.

Kommunikoinnin apuväline tulisi saada ensisijaisesti julkisen palvelujärjestelmän kautta. Vastuu on yleensä kunnilla ja sairaanhoitopiirillä. Kommunikoinnin apuvälineet ja niihin liitettävät palvelut ovat lääkinnällistä kuntoutusta. Apuvälineiden tarpeen ja soveltuvuuden arviointi tapahtuu apuvälinettä tarvitsevan henkilön, lähi-ihmisen ja moniammatillisen työryhmän kanssa.

Suuri osa vastaajista (68 %) oli saanut käyttöönsä kuvakansion. Loput kertoivat käyttävänsä kuvaohjelmia, iPadin tai tabletin kuvasovelluksia, puhelaitetta tai itse tehtyä kuvakorttia. Käytetyimmät sovellukset tietokoneelle, tabletille ja älypuhelimelle olivat vastaajien joukossa GoTalkNow-, Chatable- ja MOI-sovellukset.

Kommunikointiin vaikuttavat asiat

Kyselyn perusteella puhevammaisille henkilöille on tärkeää, että kommunikointilanteissa ei ole kiire ja että keskustelukumppani suhtautuu häneen tasavertaisesti ja ymmärtäväisesti. Kommunikointia heikentävät sopimattomat apuvälineet, stressi ja vääränlaiset asenteet. Kuntoutuksen ammattilaisten heikko autismiosaaminen aiheuttaa puhevammaisille henkilöille negatiivisia kokemuksia. Osa kertoi saaneensa apuvälineisiin puutteellisen perehdytyksen ja tämä haittasi kommunikointivälineen käyttöä.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen

Vaikka toimiva kommunikaatiomenetelmä on yhdenvertaisuuden näkökulmasta tärkeä asia, vastaajista 56 % kertoi jääneensä ilman tarvitsemaansa apuvälinettä tai joutuneensa hankkimaan sen itse. Osa vastaajista koki, että palvelun saaminen on ollut hidasta, apuvälinettä ei ole myönnetty, myönnetty apuväline on osoittautunut vääränlaiseksi ja ”taistelu” myöntävää tahoa kohtaan on ollut rankkaa.

Osa vastaajista kertoi, että heille ei ole tarjottu palveluita oma-aloitteisesti, vaan asioista on pitänyt ottaa itse selvää ja ajaa omia oikeuksia aktiivisesti. Yhdenvertaisuus ei aina toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Monen erityisperheen vanhempi kokee myös uupumusta: voimavarojen puuttuessa ei välttämättä jaksa taistella oikeuksien puolesta.

Teksti: Eetu Karppanen ja Silja-Helinä Kontkanen