Koulun yleinen, tehostettu ja erityinen tuki

Perusopetuksen tuki jaetaan kolmiportaisesti yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Oppilas saa kutakin tukimuotoa sen ajan, minkä hän sitä tarvitsee. Oppilaan tuen tarpeen muuttuessa hänen on mahdollista siirtyä myös voimakkaammasta tuesta kevyempiin tukitoimiin.

Yleinen tuki

Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan haasteisiin opiskeluympäristössä. Yleinen tuki aloitetaan varhaisessa vaiheessa eikä se edellytä erityisiä päätöksiä.

Yleisessä tuessa pyritään ennakoimalla ja etukäteissuunnittelulla luomaan yleisiä keinoja luokkaviihtyvyyden parantamiseksi. Yleisen tuen keinoja voivat olla neurokirjon lapsen näkökulmasta esim. tukiopetus, aistiärsykkeiden pitäminen vähäisinä, koulukäynnin ohjaajan tuki, erilaiset istumajärjestelyt ja selkeästi toimivan päivärutiinin luominen. Helposti ymmärrettävät säännöt, ohjeet, positiivinen palaute, siirtymähetkien suunnittelu ovat keinoja, joista hyötyvät myös neurotyypilliset lapset. Ohjeet voidaan toteuttaa myös kuvallisina, jotta jokainen tietää mitä häneltä odotetaan ja mitä seuraavaksi tapahtuu.

Yleisen tuen muodostuessa riittämättömäksi oppilaan tulee saada tehostettua tukea.

Tehostettu tuki

Kun yleisen tuen keinovalikoimat osoittautuvat riittämättömiksi, huoli lapsen pärjäämisestä otetaan puheeksi koulun ja kodin välillä. Tehostettu tuki on yleistä tukea jatkuvampaa, tehokkaampaa, intensiivisempää ja siinä kohdistetaan yksilöidympiä keinoja oppilaan tukemiseksi. Yksilöllisestä tuesta hyötyvät kaikki oppilaat, mutta erityisesti neurokirjon lapsille ja nuorille se on tärkeää.

Tehostetussa tuessa lapselle laaditaan pedagoginen suunnitelma yhteistyössä koulun ja kodin välillä. Suunnitelmaan kirjataan lapsen haasteet ja mahdolliset tukitoimet. Tarve tehostettuun tukeen arvioidaan moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä.

Jokaiselle tehostetun tuen piirissä olevalle lapselle laaditaan oppimissuunnitelma, jonka asettamien askelmerkkien mukaan lapsen tulevaa koulunkäyntiä lähdetään tukemaan. Vanhempien merkitys suunnitelman laadinnassa on merkittävä, koska he tuntevat lapsensa parhaiten ja osaavat täten antaa arvokkaita näkemyksiä lapsensa ominaisuuksista ja vahvuuksista.

Tehostetun tuen monipuolisia tukikeinoja ovat muun muassa opetuksen eriyttäminen, avustajapalvelut ja erilaiset apuvälineet esim. toiminnan ohjauksen tueksi.

 

Lapsen siirtyminen tehostettuun tai erityiseen tukeen ei välttämättä edellytä oppimisvaikeuksia. Esimerkiksi keskittymysvaikeudet tai aistiherkkyydet voivat vaikuttaa näiden päätösten tekemiseen.

Erityinen tuki

Erityinen tuki on koulun tukimuodoista vahvin ja se tulee kyseeseen, kun tehostetun tuen keinot eivät ole riittäviä. Erityisen tuen tarkoitus on tukea niitä oppilaita, joiden kehitystaso ja oppimisvalmiudet edellyttävät lisätukea. Erityinen tuki eroaa tehostetusta tuesta siten, että vain sen kautta on mahdollista toteuttaa oppiaineiden yksilöllistäminen. Erityisluokkaan tai -kouluun sijoittaminen edellyttää myös erityisen tuen päätöstä.

Jokaiselle erityisen tuen piirissä olevalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka laaditaan yhteistyössä kodin, koulun ja muiden ammattilaisten välillä. HOJKS on hyödyllinen apuväline sekä koululle että kodille lapsen tulevan koulutien arviointia varten.

Neurokirjon lapsen kohdalla erityinen tuki voi tarkoittaa yksilöllisesti räätälöityjä keinoja aina erityisopetuksesta opintojen eriyttämiseen ja avustajapalveluista kommunikoinnin apuvälineisiin.

Lähteet:

Parikka, Jaana – Halonen-Malliarakis, Niina – Puustjärvi, Anita 2017: Vaikeudesta voimaksi. Neuropsykiatriset häiriöt ja niiden huomioiminen koulussa. Finn Lectura.

Opetushallitus: Oppimisen ja koulunkäynnin tuki.  Viitattu 12.6.2019.