INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS HELSINGIN ASUMISPALVELUISTA

INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS ASUMISPALVELUISTA

20.10.2020

Yhteistyössä Autismiyhdistys PAUT ry ja Helsingin kaupungin vammaispalvelut

Tilaisuuden tavoitteena oli jatkaa yhdistyksen ja kaupungin vuoropuhelua ja yhteistyötä autismikirjon henkilöiden asumispalveluista Helsingissä. Edellinen asumispalveluita koskeva tilaisuus järjestettiin syksyllä 2019. Tilaisuuteen osallistuivat Helsingin kaupungilta vammaisten työ- ja päivätoiminnan päällikkö Katja Hernesniemi, ostopalvelupäällikkö Minna Eronen ja asumispalvelupäällikkö Kristiina Räihä. PAUT:ista tilaisuuteen osallistui yhdistyksen jäseniä ja työntekijä. Tilaisuudessa kuultiin myös autismikirjon nuoren läheisen kokemuspuheenvuoro. Tilaisuus järjestettiin etätapahtumana.

SAS-työryhmä

SAS-työryhmä (Selvitä, Arvioi, Sijoita) käsittelee sijoittamisen vapautuviin asumispaikkoihin (kaupungin omat asumispaikat ja ostopalvelut). Asiakkaan oma sosiaalityöntekijä lähettää ja esittelee asiakkaan asumisasian SAS-ryhmän käsittelyyn. Asiakkaan asumistarpeen osalta otetaan yhteys ensin omaan vammaispalvelun sosiaalityöntekijään, joka tekee arvion asumis- ja palvelutarpeesta SAS-työryhmälle.

Asiakkaat asetetaan asumispalveluiden tarpeen osalta kiireellisyysjonoon 1-2-3 (1 = kuukauden sisällä, 2 = voi odottaa jonkin aikaa, 3 = on jonossa, kunnes sopiva asunto löytyy). SAS-ryhmän kokouksissa täytetään avoimet asukaspaikat jonossa olevista. Vapaita asumispaikkoja verrataan asiakkaan palvelutarpeeseen ja pyritään löytämään tarpeita vastaava paikka. Usein kuitenkin paikka täytetään sen mukaan, kuka kiireellisimmin asumispaikkaa tarvitsee (erilaiset kriisitilanteet).

Autismikirjon henkilöiden asumispalveluiden tilanne

Käytännössä asiakas saattaa olla monta vuotta asumisjonossa. Asiakkaan ikä ei juurikaan vaikuta asumispaikan saantiin, vaan olennaista on se, että löytyy asiakkaan tarpeeseen vastaava paikka. Itsenäisen asumisen ja asumispalvelun tarpeen ennakointi hyvissä ajoin on tärkeää. Keskimääräinen jonotusaika keskimääräisen jonotusajan määrittely on vaikeaa, sillä jonotusaika vaihtelee sen mukaan, millaisia tarpeita asiakkaalla on. Tiettyjen spesifien palvelutarpeiden, kuten vaativaa autismin kirjon osaamista vaativien asiakkaiden osalta sopivan paikan löytäminen on huomattavasti vaikeampaa verrattuna ’perustason’ palvelutarpeisiin. Kaupunki käy vuoropuhelua asumispalveluiden tuottajien kanssa palvelutarpeisiin perustuen. Autismikirjon palveluiden tuottajilla tulisi olla vankkaa autismiosaamista.

Autismikirjon henkilöiden asumispaikoista on pulaa, ja taustalla ovat myös kaavoitukseen ja rakentamismääräyksiin liittyvät syyt (tontit, rakennusoikeudet, kiinteistöjen käyttötarkoituksen muuttaminen asumistarkoitukseen). Tulossa on yksi uusi asumisyksikkö autismikirjon henkilöiden tarpeisiin. Uuden asumisyksikön rakentamisprosessi vie aikaa: noin seitsemän vuotta tontista muuttoon.

Asumiseen valmentautuminen ja yksilöllinen palvelutarve

Autismikirjon nuori voi valmistautua itsenäiseen asumiseen asumisharjoittelussa/-kokeilussa (kesto muutamasta viikosta kahteen kuukauteen), jota on tarjolla esimerkiksi Rudolfissa (kaksi asuntoa) ja Viikissä (yksi asunto). Asumisharjoittelussa arvioidaan tulevan asumisen tuen tarve ja sopiva asumisratkaisu. Kaupunki on viime aikoina käynyt Autismisäätiön kanssa keskustelua uudenlaisesta, valmentavasta lyhytaikaisesta palvelusta, joka olisi tavoitteellista valmentavaa toimintaa autismikirjon nuoren itsenäistymiseen ja tulevaan asumiseen.

Keskustelussa korostettiin autismikirjon henkilöiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista asumisratkaisuissa ja tuen tarpeissa. Asiakaskunnan tuen tarpeet vaihtelevat suuresti – on tärkeää, että aidosti kuunnellaan sekä asiakasta että asiakkaan vanhempia/läheisiä.

Keskusteltiin myös tuen ja palveluiden arvioinnissa käytettävistä viitekehyksistä. Kaupunki käyttää monenlaisia viitekehyksiä, ja lähtökohtana on yksilökeskeinen työote. Keskustelussa mainittiin, että ICF on kokoava viitekehys, jota THL on tuomassa kansalliseksi mittaristoksi.

Asumispalveluiden kilpailutus

Kaupungin puolelta todettiin, että pelot ja huolet, jotka liittyvät asumispalveluiden kilpailutuksiin, ovat ymmärrettäviä. Kaupunki asettaa palveluille vähimmäislaatuvaatimukset, joiden pitää olla hyvät. Samat vaatimukset koskevat myös omia toimintoja, ja niiden tulisi koskea myös suorahankintoina hankittavia asumispalveluita. Esimerkiksi dynaamisessa hankintamenettelyssä on joustoa, ja uusia tuottajia voidaan ottaa mukaan sopimuskauden aikana. Kilpailuttamalla kaupunki pystyy varmistamaan laatutason paremmin, ja hyödyntämään sopimusta palvelujen toteutumisen seurannassa ja tuottajien ohjauksessa.

Kotiin tuotavat palvelut

Ns. hyvätasoisille autismikirjon henkilöille vammaisten asumispalveluissa on tarjolla kotiin tuotavaa määräaikaista sosiaaliohjausta, jonka jälkeen arvioidaan, tarvitaanko vielä sosiaaliohjausta. Keskusteltiin omissa asunnoissa asuvien tuesta – ns. hyvätasoiset autismikirjon henkilötkin tarvitsevat tukea omiin asioihin. Tuen tarve vaihtelee niin määrällisesti kuin siinä, mihin asioihin tukea tarvitaan.

Kaupungin puolelta nähtiin potentiaalia kotiin vietävissä palveluissa. Tällaisenkin tuen tarve on kasvava, ja palveluita pitää pystyä muokkaamaan vaihtuvien ja yksilöllisten palvelutarpeiden mukaan.

Itsenäistyvän nuoren tukeminen

On tärkeää kuunnella sitä, mihin nuori itse tähtää, ja ottaa huomioon nuoren kohtuulliset yksilölliset tarpeet. Esimerkkeinä tarve hiljaisuuteen tai häiritsevän tupakansavun välttäminen voivat olla tärkeitä asioita, ja joskus pienetkin asiat voivat vaikuttaa siihen, että nuoren toimintakyky voi romahtaa. Ammattihenkilöiden tulisi arvostaa ihmisen omaa arvomaailmaa, eikä toimia niin, että yritetään muokata ihmistä tiettyyn kaavamaiseen muottiin.

Henkilöstön vaihtuvuus

Kaupungin puolelta todettiin myös, että henkilöstön vaihtuvuus on iso ongelma. Nykyisin ei välttämättä halutakaan vakituista tai 100 %:n työsuhdetta. Työhön sitoutuminen on erilaista kuin aiemmin. Autismikirjon henkilöiden palveluissa voi toisaalta ehkä havaita, että kun löytää henkilöt, jotka kokevat haluavansa tehdä töitä juuri tälle ryhmälle, vaihtuvuutta ei ole niin paljon.

Työ- ja päivätoiminta

Ns. hyvätasoisille autismikirjon henkilöille (Asperger) työtoimintaa on lähdetty muotoilemaan tuetun työllistymisen palveluksi. Tälle palvelulle on selkeää lisätarvetta. Henkilön oman tahdon ja toimintakyvyn mukaan tavoitteena on palkkatyöhön pääseminen. Töölössä on tähän palveluun pieni yksikkö, ja Vallilaan on tulossa yksi autismikirjon/nepsy-asiakkaiden ryhmä.

Uudessa Kalasataman yksikössä tarjotaan vahvan tuen palvelua nuorille peruskoulun jälkeen.

Työllistymispalveluihin ja työ- ja päivätoimintaan hakeudutaan oman sosiaalityöntekijän kautta. Helsingin omat yksiköt ovat ensisijaisia, mutta kaupunki käyttää myös ostopalveluita.

Työ- ja päivätoiminnan palvelupolun kuvaus on tulossa kaupungin verkkosivuille. Keskustelussa toivottiin myös esim. asumispalveluiden palvelupolun kuvausta nettisivuille.

Tapaamisen lopuksi sovittiin, että tällaisia tapaamisia järjestetään Helsingin kaupungin vammaispalveluiden ja Autismiyhdistys PAUT ry:n yhteistyönä jatkossakin.