Hallintolain mukainen kuuleminen

” Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.”

Hallintolaki 34 §

Kuulemisen tarkoitus on antaa ihmisille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin ennen kuin päätös tehdään. Hallintolaissa tätä oikeutta kutsutaan kuulemiseksi (Hallintolaki 34 §).

Kuulemisessa asianosainen saa muodollisesti tilaisuuden kertoa mielipiteensä ja näkemyksensä ja antaa selityksensä viranomaisen esittämiin asioihin ennen kuin viranomainen tekee häntä koskevan päätöksen. Asiakirjan allekirjoittavat asianosainen ja viranomaisen edustaja.

Hallintolain mukainen kuuleminen on koskenut autismin kirjon perheitä muun muassa seuraavissa päätöksissä:

  •  Koulun tehostetun ja erityisen tuen päätöksissä.
  •  Terveydenhuollossa (tahdonvastainen hoito).
  •  Lastensuojelussa (esimerkiksi lapsen sijoituspäätökset).
  •  Vammaispalveluiden päätöksissä (esimerkiksi asunnon muutostyöt).

Kuulemisen tarkoitus on arvioida, onko autismin kirjon henkilöä koskevalle päätökselle laillisia perusteita. Kuultava henkilö tai hänen edustajansa voivat kertoa näkemyksensä käsiteltävän asian taustoista ja vaikuttaa lopulliseen päätökseen.

Kuulemiskutsu lähetetään kirjallisesti

Viranomaisen on lähetettävä kutsu kuulemistilaisuuteen kirjallisesti. Kirjallisessa ilmoituksessa pitää olla tieto miksi kuulemistilaisuus järjestetään. Ilmoituksen kielen tulee olla helposti ymmärrettävää ja alaikäisten kohdalla ikätason mukaista. Ilmoituksessa on oltava tieto, mihin päivämäärään mennessä kuultavan on kerrottava oma näkemyksensä kirjallisesti. Määräaika ei saa olla liian lyhyt, jotta kutsuttava ehtii tutustua asiakirjoihin ja tarvittaessa pyytää asiantuntija-apua.

Kutsuttavalla on oikeus nähdä päätöksen asiakirjat ja tutustua päätökseen vaikuttaviin tietoihin. Viranomaisen on lähetettävä ne kokouskutsussa alkuperäisinä tai jäljennöksinä. Kutsussa on pakko mainita, että viranomainen voi tehdä päätöksen vaikka

  • kutsuttava ei saavu kuulemistilaisuuteen
  • kutsuttava ylittää selitykselle annetun määräajan.

Allekirjoita kuulemisasiakirja

Selvitys voidaan järjestää myös suullisesti, jos sen esittäminen ei ole mahdollista kirjallisesti. Yleensä myös suullisessa kuulemisessa allekirjoitetaan paperi. Lasta voidaan kuulla erikseen ja vanhempia voidaan kuulla yhdessä tai erikseen.

Oma näkemys kannattaa kirjata ennen allekirjoittamista. Tarvittaessa voi käyttää liitettä. On hyvä huolehtia, että saa viranomaisen allekirjoittaman kopion kuulemisasiakirjoista. Tilanteen muuttuessa tähän voi olla hyvä palata.

Kuulemistilaisuus

Kuuleminen järjestetään yleensä henkilökohtaisena tapaamisena. Kuultavaa henkilöä voi edustaa kuulemistilaisuudessa tilanteen mukaan hänen

  • huoltajansa
  • edunvalvojansa
  • avustajansa.

Lähteet:

Hallintolaki. Finlex. Viitattu 29.4.2020.

Hallintolain mukainen kuuleminen. Lastensuojelun käsikirja. Viitattu 29.4.2020.

Päätös erityisestä tuesta. Opetushallitus. Viitattu 29.4.2020.

Päätöksenteko. Vammaispalvelujen käsikirja. Viitattu 29.4.2020.

Kuuleminen hallintomenettelyssä. Tieteen termipankki. Viitattu 29.4.2020.

Huoltajan ja oppilaan kuuleminen. Peda.net. Viitattu 29.4.2020.

Lue myös:

Mitä on hyvä hallinto? Eduskunnan oikeusasiamies. Viitattu 29.4.2020.

Vaikeasti kehitysvammaista ei tarvinnut erikseen kuulla vanhempiensa valituksen johdosta lastensuojeluasiassa. Asianajajaliitto. Viitattu 4.5.2020.

KHO: 2018: 159. Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 4.5.2020.