Autismikirjon diagnoosi aikuisiällä

Yleensä autismikirjon diagnoosi saadaan lapsuus- tai nuoruusiässä, mutta moni saa diagnoosin myös aikuisena. Erityisesti lieväoireisilla henkilöillä epäily voi nousta vasta vanhemmalla iällä. Aikuistumisen, itsenäistymisen ja elämänhallinnan pulmat tai oman lapsen erityisyys voivat herättää mielenkiinnon aiheeseen. Mahdollinen diagnoosi voi lisätä itseymmärrystä ja selittää omaa käyttäytymistä, henkilöhistoriaa ja toimintatapoja eri elämäntilanteissa.

Autismikirjo selvitetään neuropsykologisissa tutkimuksissa, joita tehdään julkisessa ja yksityisessä erikoissairaanhoidossa. Tutkimusten kustannukset voivat yksityisellä puolella nousta suuriksi. Kustannukset ja mahdolliset Kela-korvaukset kannattaa selvittää etukäteen.

Diagnoosi sellaisenaan ei tuo mitään palveluita eikä tukitoimia. Tutkimustuloksissa kuvataan yleensä toimintakykyä. Tämä toimintakyvyn kuvaus on usein hyödyllinen, kun haet kuntoutusta tai muita palveluita.

Toimi näin

Jos haluat tietää oletko autismikirjolla, voit tehdä sen minkä ikäisenä tahansa. Ole elämäntilanteesi mukaan yhteydessä ja varaa lääkärin aika:

  • neuvolaan
  • kouluterveydenhuoltoon
  • oppilasterveydenhuoltoon
  • työterveyshuoltoon
  • julkiseen terveydenhuoltoon
  • TE-toimiston työpsykologiin
  • yksityiseen terveydenhuoltoon.

Valmistaudu vastaanotolle täyttämällä seurantalomake. Kirjoita seurantalomakkeen lisäksi lääkärin tapaamista varten muistiin

  • Mitkä piirteet saavat sinut epäilemään autismikirjoa?
  • Miten piirteet ovat ilmenneet eri ikävaiheissa?

Lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon, jossa arvioidaan autismikirjon täyttymisen perusteet.

Neuropsykologiset tutkimukset

Autismikirjon diagnosointi tehdään neuropsykologisissa tutkimuksissa erikoissairaanhoidon piirissä. Tutkimus toteutetaan moniammatillisessa työryhmässä. Moniammatillinen työskentely tarkoittaa eri asiantuntijoiden yhteistyötä, jossa huomioidaan tutkittavan henkilön kokonaisuus.

Diagnosoinnissa hyödynnetään erilaisia seulontaan ja arviointiin liittyviä oirelistoja, haastatteluja ja havaintomittareita. Mahdollisuuksien mukaan on tärkeä haastatella vanhempiasi tai muita ihmisiä, jotka ovat tunteneet sinut, kun olet ollut lapsi. Diagnosoinnin kannalta on tärkeä osoittaa, että autistiset piirteet ovat olleet keskeytyksettä sinussa lapsuudesta lähtien. Sinun kannattaa koota asiakirjatietoa seuraavista paikoista tutkimusta varten:

  • lastenneuvola
  • kouluterveydenhuolto
  • opettajien ja koulupsykologien lausunnot sekä mahdolliset koulutodistukset
  • mahdolliset muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjat.

Tutkiva taho kertoo sinulle tarkkaan, mitä asiakirjoja kannattaa etsi tutkimuksia varten.

Lähteet:

Autismikirjon häiriöt. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 15.5.2020.

Aspergerin oireyhtymä aikuisiässä. Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 15.5.2020.

Autismikirjon diagnosointi moniammatillisessa tiimissä. Autismiliitto. Viitattu 15.5.2020.

Autismikirjon varhainen seurantalomake. Autismiliitto. Viitattu 15.5.2020.

Lue myös kokemustarinoita:

Jannen Asperger todettiin aikuisena. Kotiliesi. Viitattu 15.5.2020.

Omanlaisensa aikuinen. Autismiliitto. Viitattu 15.5.2020.

Käynti kampaajalla uuvutti nuoren naisen, syy löytyi 20 vuotta myöhemmin. Yle uutiset. Viitattu 15.5.2020.